Järjestöt: Naisten rahkeet riittävät mainiosti yrittämiseen

Noin puolet alkavista yrittäjistä on naisia, toteavat Maa- ja kotitalousnaisten, Suomen Yrittäjänaisten ja Taitoliiton edustajat.

Noin puolet alkavista yrittäjistä on Maa- ja kotitalousnaisten, Suomen Yrittäjänaisten ja Taitoliiton mukaan naisia. Järjestöjen edustajat keskustelivat asiasta keskiviikkona SuomiAreenalla Porissa. Heidän mielestään naisten rahkeet riittävät mainiosti yrittämiseen.

Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander arvioi käsityövaltaisten alojen ongelmaksi liian alhaisen arvonlisäveron alarajan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Siksi on tärkeätä, että Suomi korottaa alvin alarajan 10 000 eurosta 50 000 euroon. Samalla alvin huojennusliukumaa tulee porrastaa asteittain, jottei yritysten kasvulle synny kannustinloukkuja. Ruotsi nosti äskettäin oman alvin alarajansa 30 000 euroon ja Viro kaavailee 40 000 euron paalua. Suomen pitäisi ottaa nyt mallia naapureista eikä hiihdellä Kreikan kanssa EU-maiden kannoilla.

Estlanderin mukaan uudet työpaikat syntyvät nyt pieniin yrityksiin, ja Suomella on korkean koulutustason vuoksi hyvät edellytykset monenlaiseen osaamisbisnekseen.

– Nyt käytössä oleva liian alhainen alvin alaraja on selkeä tulppa pienten firmojen kasvulle ja Suomen kilpailukyvylle, Estlander painottaa.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt pitää koko maassa tapahtuvaa naisyrittäjyyden edistämistä tärkeänä. Näin maaseutu säilyy elävänä, vireänä ja vetovoimaisena.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tutkimusten mukaan naisilla on korkeampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi kuin miehillä. Naiset kokevat tärkeäksi kartuttaa osaamista ja hankkivat mahdollisimman paljon tietoa ennen kuin pistävät tuulemaan. Haluamme omalla valmennuspaketillamme tarjota tietoa, kannustusta ja vertaistukea erityisesti maaseudulla asuville yrittäjiksi aikoville naisille, selventää Hellstedt

Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen näkee käsityöalan yrittäjien tulevaisuuden valoisana.

– Koskaan aikaisemmin ei pienellä käsityöalan yrittäjällä ole ollut mahdollisuuksia näin isoihin markkinoihin kuin nyt digitalisaation myötä. Kiinnostus suomalaisiin käsityöalan tuotteisiin maailmalla on suuri. Nyt on vain oltava rohkea ja nähtävä uudet markkina-alueet ja uudenlaiset toimintamallit. Ei riitä, että tuote on hyvä ja mielenkiintoinen, peliin on pantava myös tekijän tarina ja koko persoona.

Mainos