Opiskelijoiden uupumus tai riski uupua ovat kasvaneet huomattavasti korona-aikana. Iltalehden haastatteleman opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän Nyyti ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtisen mukaan uupumuksella opiskeluaikana voi olla kauaskantoisia seurauksia tulevaisuudessa.
– Kyllä tämän hetken opiskelukyky on myös tulevaisuuden työkykyä. Jos tällä hetkellä opiskelijat uupuvat, niin ei se kauhean hyvältä näytä työelämän suhteen, Lehtinen toteaa.
– Monilla opiskelijoilla jaksaminen on jo aivan äärirajoilla. Tilanteeseen ei auta se, että mielenterveyspalvelut ovat kuormittuneita ja niihin kaivattaisiin lisää resursseja, jolloin avun piiriin olisi helpompi päästä
Aalto-yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Kia Tuominen kertoo Iltalehdelle koronan vuoksi kokemastaan uupumuksesta ja tuntee, että korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia on sivuutettu.
– Välillä tuntuu, että meidät on vähän unohdettu. Ja unohdettu myös se, että suurin osa meistä haluaisi vaan kirjastoon, eikä bileisiin, Tuominen sanoo.
Korkeakouluopiskelijoiden uupumista korona-aikana on tutkinut esimerkiksi kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro. Helsingin yliopiston opiskelijoille tehdystä kyselytutkimuksesta selviää, että 60 prosenttia opiskelijoista on joko täysin uupunut tai riskissä uupua. Myös opiskeluinto on matalalla: vain alle viideososa kokee intoa opinnoistaan.
Ero aiempien vuosien tutkimuksiin on huomattava. Vuosien 2008–2016 tutkimuksissa opiskeluistaan oli innostunut lähes puolet. Voimakkaasti uupuneita oli vastaavasti tuolloin vain 7 –10 prosenttia.