Puolet valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajista pitää sote-kokonaisuutta huonona. Järjestöjohtajien näkemys sote-kokonaisuudesta on jopa sosiaali- ja terveysjohtajia synkempi, sillä 45 prosenttia sote-johtajista pitää uudistusta jossain määrin huonona.
Hyväksi sote-kokonaisuuden järjestöjohtajista arvioi joka kuudes (15 %) kun sote-johtajista uudistusta hyvänä piti kolmannes (32 %). Järjestöjohtajista 23 prosenttia ja prosentti sosiaali- ja terveysjohtajista ei osannut sanoa arviota sote-kokonaisuudesta.
Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajilta kysyttiin avokysymyksellä, mitä uhkia he näkevät uudistuksessa järjestönsä ja sen edustamien ihmisryhmien kannalta. Useat vastaajat viittaavat sote-uudistuksen valmisteluun, joka on edennyt terveydenhuollon ehdoilla sosiaalipalveluiden jäädessä sivurooliin.
– Sote-järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja edustavat usein hauraimmissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Siksi heidän kokemuksensa ja näkemyksensä on oltava mukana sote-uudistusta valmistelevissa elimissä ja tulevissa maakuntien rakenteissa sekä tulevien sote-keskusten työssä, vaatii Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Asiakasseteli saa kannatusta
Sote-kokonaisuuden huonosta arviosta huolimatta monet ratkaisut, kuten henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli sekä järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille saavat sote-järjestöiltä hyviä arvioita.
Järjestöjohtajista valtaosa (53 %) pitää asiakassetelin käytön laajentamista perustason terveydenhuollossa hyvänä ratkaisuna. Huonona sitä pitää 26 prosenttia.
Henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa pitää hyvänä soteuudistuksen ratkaisuna 45 prosenttia järjestöjohtajista. Heistä 20-21 prosenttia katsoo, että henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto on huono ratkaisu.
Lisäksi lähes joka toinen (48 %) järjestöjohtaja katsoo, että järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille on hyvä ratkaisu.
– Uudistuksessa ehdotetaan monia hyviä ratkaisuja. Näitä välineitä pitää edistää ihmisten palveluiden oikea-aikaisen saannin, ei markkinoiden luomisen näkökulmasta, huomauttaa Kiukas.
Valinnanvapaus epäilyttää
Järjestöjohtajat ennakoivat valinnanvapauden heikentävän heikompiosaisten palveluja sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota eikä sote-uudistuksen tavoitteeseen terveyserojen kaventumisesta uskota.
Järjestöjohtajista enemmistö (59 %) arvioi, että valinnanvapaus heikentää heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyä. Vain neljä prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsy paranee, jos valinnanvapautta lisätään.
Järjestöjohtajista 43 prosenttia arvioi, että valinnanvapaus heikentää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. 20 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että sote-integraatio paranee valinnanvapauden kasvaessa.
Yli puolet (54 %) järjestöjohtajista katsoo, että valinnanvapaus heikentää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista ja vain seitsemän prosenttia arvioi tilanteen parantuvan.
Monet järjestöjohtajat arvioivat avokysymyksissä, että valinnanvapaus voi aiheuttaa asiakkaalle epäselvyyksiä ja mutkistaa entisestään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.
Lisäksi vastausten mukaan aitoa kilpailua tuskin syntyy syrjäseuduille.
– Hyvinvointi- ja terveyseroja ei pystytä kaventamaan vain valinnanvapausratkaisuilla. Siihen vaaditaan toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, kansanterveyteen perustuvia yhteiskuntapoliittisia toimia sekä ennaltaehkäisyyn panostamista, sanoo Kiukas.