Mitätöinnin mahdollistamalla valtio tunnustaisi, että avioliittoon pakotetun kohdalla on tapahtunut vääryys ja että hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan on loukattu. Mitätöintiä voisi hakea vain pakon kohteena oleva, Naisjärjestöjen Keskusliitto toteaa kannanotossaan.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi laaditun Istanbulin sopimuksen mukaan pakkoavioliitot ovat osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sopimuksen artikla 37 edellyttää valtioita toteuttamaan tarvittavat lainsäädäntökeinot varmistaakseen, että aikuisen tai lapsen tahallinen pakottaminen avioliittoon tai tahallinen houkutteleminen ulkomaille tarkoituksena pakottaa hänet avioliittoon säädetään rangaistavaksi.
– Suomen ratifioima Istanbulin sopimus edellyttää pakkoavioliiton mitätöintimahdollisuutta. On hyvä muistuttaa, miten pakkoavioliitto voi merkitä ihmiskauppaa, vapaudenriistoa ja väkivaltaa. Pakkoavioliitto vie naisilta oikeuden päättää omasta elämästään ja kehostaan, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet (r.).
Hänen mukaansa on tärkeä muistaa, että osa avioliitoista solmitaan ainoastaan hyväksikäytön tarkoituksessa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjä.
– Pakottamisen uhrilla eli naisella tulee olla oikeus päättää, mitä vaihtoehtoa hän käyttää; avioeroa, mitätöintiä vai kumoamista. Uhri tarvitsee myös tukipalveluja. Pakkoavioliitto on vakava rikos, vapauden riisto ja siihen todennäköisesti liittyy muutakin hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto antoi oikeusministeriölle lausunnon pakkoavioliitoista maaliskuun alussa.