Työelämässä olevien järjestäytymisasteessa on tapahtunut pudotus tänä vuonna.
– Näyttää, että järjestäytymisaste on notkahtanut. Jäsenyyden hinta on koettu korona-aikana korkeaksi. Ehkä on myös tyytymättömyyttä liittojen työllisyystoimiin, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.
Ammattiliiton jäseniä on 59 prosenttia Suomen työllisistä (palkansaajat, lomautetut, työttömät, yrittäjät). Aiemmissa kyselyissä osuus on ollut 65 prosenttia, selviää Työelämägallupista.
Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
– On hyvä huomata, että järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla. Siksi erityisesti siellä tarvitaan tilaa sopimiselle ilman liittoja, Pentikäinen sanoo.
Gallupin mukaan naisista suurempi osuus (62 prosenttia) kuin miehistä (57 prosenttia) on ammattiliiton jäseniä. Ikäryhmittäiset erot eivät ole suuria, osuus on pienin 30–44-vuotiailla (55 prosenttia) ja suurin yli 55-vuotiailla (65 prosenttia).
Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on se, että jäsenyys maksaa liikaa (33 prosenttia). Osuus on pysynyt samassa viime vuosina. Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 prosenttia) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 prosenttia).
Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon.
Työttömyyskassoihin kuulutaan selvästi enemmän kuin liittoihin: Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä.
– Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän, mikä on huolestuttavaa, koska meillä ei ole vielä yleistä ansioturvaa. Kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää myös pienillä työpaikoilla, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, Pentikäinen toteaa.
Liittoon kuulutaan ansiosidonnaisen vuoksi
Gallupin mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen (63 prosenttia). Osuus on hieman tippunut (tammikuussa 2021 65 prosenttia, syyskuussa 2020 67 prosenttia ja kesäkuussa 2018 66 prosenttia).
Kolmannes kuitenkin edelleen arvioi, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansioturvan.
– Väärä käsitys korjautuu mutta hitaasti. Edelleen moni näyttää luulevan, että saa ansioturvan kuulumalla ammattiliittoon, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten, Pentikäinen sanoo.
– Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste.
YTK:n jäsenmaksun maksaminen kelpaisi
Gallupin mukaan työllisistä 66 prosenttia olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia.
Myös ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun. Tyytyväisimpiä tähän ollaan pienillä työpaikoilla.
– Moni työnantaja on maksanut YTK:n jäsenmaksun varmistaakseen, että työntekijöiden muutosturva on kunnossa. Se on mielestäni arvokas kädenojennus, joka saa työntekijöiltä tukea ja ymmärrystä, Pentikäinen sanoo.
Työelämägallupiin vastasi 1002 työllistä eli palkansaajaa, lomautettua, työtöntä ja yrittäjää. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla. Kysely tehtiin 26.5. 2021 – 2.6.2021