Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia pohtineiden työryhmien esitykset uusiksi laeiksi lähtivät tänään lausuntokierrokselle.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että huolimatta työryhmää johtaneiden ministeriön virkamiesten yrityksestä rakentaa kaikille sopiva kompromissi, jättivät työryhmän jäseninä toimineet työmarkkinajärjestöjen edustajat mietintöön eriäviä mielipiteitä.
Käytännössä kaikki työryhmän työskentelyyn osallistuneet työmarkkinajärjestöt ovat kritisoineet esitystä tänään julkisuudessa.
– Hallitus oli sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa kunnioittavansa kolmikantaisen työryhmän yksimielistä mietintöä. Olen pettynyt ettei työryhmä tällaista saanut aikaan. Hallituksen tehtäväksi jää nyt ratkoa ne kohdat joista työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen, sillä työaikalaki on uudistettava paremmin nykyisen työelämän tarpeita vastaavaksi, työministeri Jari Lindström sanoo.
– Hallitus noudattaa edelleen alkuperäistä lupaustaan ja tavoitteena on aina kuin vain mahdollista jättää ennalleen ne kohdat joista työryhmä pääsi yksimielisyyteen.
Lakiin uusi joustotyöaika
Työaikalain soveltamisalaa täsmennettäisiin TEM:n mukaan erityisesti sellaisten työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai heillä on muutoin mahdollisuus päättää työajoistaan. Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamuodosta, josta voitaisiin sopia ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi pääosin työajastaan sekä työntekopaikastaan.
Työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Työajan seuranta toteutuisi työntekijän ilmoittamien tuntien kautta. Joustotyöaika olisi ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva työaikajärjestely.
Esitys mahdollistaisi työaikapankin käyttöönoton niilläkin aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta tai työehtosopimuksessa ei ole työaikapankkimääräyksiä. Työaikapankilla tarkoitettaisiin työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.
TEM:n mukaan liukuvaan työaikajärjestelyyn ehdotetut muutokset lisäävät työntekijöiden työaikajoustoja.
Jatkossa työaikalaissa ei enää säädettäisi ylityön enimmäisrajoista, vaan laissa olisi työajan enimmäismäärä johon laskettaisi kaikki tehdyt työtunnit. Muutoksen myötä ylityötä olisi mahdollista tehdä jonkin verran nykyistä enemmän. Lisäys olisi enimmillään 54 tuntia vuodessa.
Nollatuntisopimuksiin esitetään rajoituksia
Nollatuntisopimuksia ei ole määritelty laissa, eikä niille ole yleisessä kielenkäytössäkään vakiintunutta sisältöä. Yleisimmin sillä tarkoitetaan työsopimusta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan esimerkiksi nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Oleellista on, ettei sopimus varsinaisesti edellytä työnantajalta työn tarjoamista, mutta työntekijä on velvollinen tekemään työtä työnantajan sitä tarjotessa. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, työaikalakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.
Esitys pyrkii TEM:n mukaan parantamaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja työsuhdeturvaa. Vaihtelevan työajan sopimukset rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle arvio ennakoidusta työn määrästä.
Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi jatkossa kieltäytyä hänelle työvuoroluetteloon merkitystä työvuorosta silloin, kun hän on sopinut työvuorosta toisen työnantajan kanssa tai hänellä olisi kieltäytymiseen muu pakottava syy. Lisäksi työntekijä ei voisi jatkossa antaa kestoltaan rajoittamatonta lisätyösuostumusta.