Keskustelussa kuntien sote-palvelujen siirtymisestä maakuntiin on ollut puhetta myös mahdollisesta kuntien verokatosta, joka rajaisi kuntien veroprosenttien ylärajaa.
– Jos kunnat eivät voi vaikuttaa veroasteeseensa voi seurauksena olla, että kuntien lainanotto saattaisi lisääntyä. On myös huomattava, että kuntien verotusoikeutta on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä kuntien saamien lainojen alhaiselle hinnalle. Jos kunnille tulisi verokatto, tämä voi vaikuttaa lainanoton hintaan, eli käytännössä tehdä kuntien ottamista lainoista kalliimpia, arvioi Jari Koskinen Päijät-Hämeen maakuntaliiton ja Kuntaliiton tilaisuudessa perjantaina.
– Lainojen määrän kasvaminen ajaisi meidät päinvastaiseen tilanteeseen verrattuna siihen, mitä julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu kuntien taloustavoitteeksi. Kuntatalousohjelman mukaan taloustavoitteeksi on asetettu lainarahoituksen osuuden pienentäminen ja omarahoitusosuuden kasvattaminen kuntien investoinneissa, Koskinen muistutti.
Hänen mielestään kunnilla oltava mahdollisuus päättää omista tuloistaan ja veroistaan kokonaisuudessaan, ei ainoastaan kiinteistöverosta.
Verokatto on Koskisen mukaan tarpeeton myös siksi, että kunnat eivät nosta veroja ilman hyvin vahvoja perusteita.
– Tiukoissa taloustilanteissa kunnat ovat kantaneet ja kantavat myös jatkossa vastuunsa, kuten viimeaikainen hyvä taloudenpito ja henkilöstömenosäästöt ovat osoittaneet. Senkään vuoksi verokaton asettaminen ei ole tarpeellista, hän sanoi.