Eurooopan keskuspankki ei viime kokouksessaan laskenut ohjauskorkojaan, mutta pankin pääjohtaja Mario Draghin mukaan vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen.
– Runsas rahapoliittinen elvytys on siksi jatkossakin tarpeen, jotta voidaan pitää rahoitusolot erittäin suotuisina ja edistää euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä, hän totesi torstaina lehdistötilaisuudessa EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen.
Hän muistutti, että tuoreiden tietojen mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä vielä jonkin verran. Kansainvälinen kauppa kärsii hänen mukaansa edelleen jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta.
– Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt, Draghi varoitti.
Uhkaavasta kehityksestä huolimatta EKP ei kuitenkaan vielä aloittanut elvytystä. Pankkikonserni Nordea arvioi perjantaina aamukatsauksessaan, että EKP:n viestinnän perusteella uusi kevennyskierros näyttää yhä ilmeisemmältä ja alkaa syyskuussa.
Nordea odottaa kevennyspaketin muodostuvan 10 korkopisteen eli 0,1 prosenttiyksikön koronlaskusta, uudesta määrällisen keventämisen ohjelmasta ja vahvemmasta ennakoivammasta viestinnästä. Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan rahan tarjonnan lisäämistä ostamalla arvopapereita markkinoilta. Nordea ennustaa ostojen suuruudeksi 30 miljardia euroa kuukaudessa.
– Inflaatio on alittanut EKP:n kahden prosentin tavoitetason finanssikriisistä lähtien, pois lukien vain vuodet 2011 ja 2012. Inflaatio-odotukset ovatkin laskeneet ennätysmatalalle tänä kesänä ja nyt nähtäväksi jää, onnistuuko uusi kevennyskierros nostamaan odotuksia sekä inflaatiota, Nordea toteaa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistutti viime lokakuussa Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa, että epävarmuuden oloissa varovainen eteneminen rahapolitiikassa on perusteltua.
Hänen mukaansa epävarmuutta liittyy kansainvälisen toimintaympäristön lisäksi muun muassa niin sanottuun luonnolliseen korkoon eli pitkän aikavälin reaaliseen tasapainokorkoon. Se on saattanut laskea, jolloin toteutettu rahapolitiikka onkin voinut olla arvioitua kireämpää.
Luonnollisella korolla tarkoitetaan sellaista korkotasoa, jonka aikana talouden resurssit olisivat täyskäytössä ja inflaatio pysyisi vakaasti tavoitteessa. Jos lyhyt reaalikorko nousee korkeammaksi kuin luonnollinen korko, on rahapolitiikka taloutta supistavaa.
– Toisaalta kun lyhyt reaalikorko on alemmalla tasolla kuin luonnollinen korko, on rahapolitiikka elvyttävää. Näin ollen luonnollisen koron alentunut taso aiheuttaisi sen, että rahapolitiikka muodostuisi kiristävämmäksi aikaisemmin kuin historiallisen tarkastelun perusteella voisi arvioida, Rehn huomautti.
Nordea muistuttaa myös euroalueen pitkään jatkuneen vaisun talouskehityksen haasteesta rahapolitiikalle.
– Jos euroalue on jäämässä jumiin Japanin kaltaiseen stagnaatioon ja talouden niin sanottu tasapainokorko on aikaisempaa alempi, on kahden prosentin tavoiteinflaatioon vaikeuksia päästä, pankin aamukatsauksessa painotetaan.
Japanin talousvaikeudet ovat jatkuneet jo pitkään. Korot pysyvät negatiivisina, mutta inflaation on heikkoa ja talouskasvu vaatimatonta.