Karhut ovat kasvava ongelma Japanille, ja karhujen kohtaamisten ja kuolemaan johtaneiden hyökkäysten määrä on kasvanut koko maassa. Nyt karhuongelma on levinnyt jo Tokioon, kertoo Japanin yleisradioyhtiö NHK.
Karhuhyökkäykset nousivat viime vuonna ennätyslukemiin, eikä kulunut kevät ole helpottanut tilannetta. Keskiviikkona Iwaten prefektuurista koillis-Japanin vuoristoseudulta löytyi taas ruumis. Poliisin mukaan 85-vuotias mies on todennäköisesti joutunut karhun hyökkäyksen uhriksi.
Japanin ympäristöministeriö kertoi, että huhtikuun aikana karhuhyökkäykset olivat johtaneet yhteen kuolemaan ja viiteen loukkaantumiseen.
Ministeriö lisäsi maaliskuussa päättyneellä tilikaudella 2025 raportoitiin kaikkien aikojen ennätys, 238 karhun uhria. Näistä 13 oli kuolemaan johtaneita.
Elinympäristöt laajenevat
Rakuno Gakuen -yliopiston professori Sato Yoshikazu varoittaa, että suuri osa karhuongelmasta johtuu niiden elinympäristöstä, joka laajenee yhä enemmän ihmisten asuttamille alueille.
Esimerkiksi tämän maaliskuussa karhuhavaintojen määrä kaksinkertaistui verrattuna maaliskuuhun 2025. Mitä enemmän karhuja on, sitä enemmän sattuu kohtaamisia ihmisten kanssa.
– Karhupopulaatioiden kasvaessa karhut siirtyvät lähemmäs ihmisiä. Näemme yhä useammin karhujen syntyvän ja kasvavan kaupunkien ja asutuskeskusten lähellä, professori Sato sanoo NHK:lle.
– Tämän seurauksena nuoret karhut eivät näe ihmisiä uhkana kuten edeltävät karhusukupolvet. Ne kasvavat ilman tätä pelkoa ja siksi ne ovat vähemmän varovaisia ihmisiä kohtaan.
Tämä kehitys on muuttanut aiemmin alueellisen ongelman valtakunnalliseksi ongelmaksi. Aiemmin toukokuussa ulkomaalainen retkeilijä Okutamassa, Länsi-Tokion vuoristoalueella, joutui karhun hyökkäyksen kohteeksi ja loukkaantui.
-Ensinnäkin ihmisten on ymmärrettävä, että karhut ovat osa Japanin luonnollista ympäristöä. Villieläimet ovat kiehtovia ja merkki rikkaasta ekosysteemistä. Mutta ne eivät ole olentoja, joiden kanssa voi ystävystyä lähestymällä niitä tai ruokkimalla niitä.
Sato korostaa myös, että on tärkeää kunnioittaa sitä tosiasiaa, että karhut ovat villieläimiä. Niiden tulee antaa elää luonnollisesti noudattaen itse paikallisia ohjeita ja pitäen eläimiin asianmukaista etäisyyttä.
Saton mukaan karhuongelmaan tulisi puuttua pitkän aikavälin näkökulmasta ja laatia strategia, joka auttaa ihmisiä ja karhuja selviytymään rinnakkain. Tähän tarvitaan hänen mukaansa myös karhujen kanssa toimimiseen koulutettuja ihmisiä.
Japanin hallitus on ilmoittanut käynnistäneensä uusien vastatoimien etenemissuunnitelman. Näihin kuuluu paikallisen karhujenhoitohenkilöstön määrän kolminkertaistaminen noin 2 500:aan vuoteen 2030 mennessä.
Pitkän tähtäimen suunnitelulla voidaan rakentaa Saton mukaan yhteisöjä, jotka ovat kestäviä sekä karhuille että ihmisille.
Oppia Suomesta?
Suomessa suurpetopolitiikasta, metsästyslainsäädännöstä ja kannanhoidon linjauksista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Riistakeskus hoitaa karhukannan hallintaa, myöntää poikkeuslupia ja neuvoo ihmisiä karhutilanteissa. Karhukantaa tutkii Luonnonvarakeskus (Luke). Se seuraa yksilömääriä, liikkeitä ja ihmisten sekä karhujen kohtaamisia. Luke myös tuottaa tieteellisen pohjan päätöksenteolle.
Metsähallituksella on oma Suurpedot.fi-sivusto. Sivustoa julkaisevat Metsähallituksen kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö. Sivustolla jaetaan tietoa Suomessa esiintyvistä maasuurpedoista eli karhusta, sudesta, ilveksestä ja ahmasta.
Sivustolla on ohjeet miten toimia, jos kohtaa karhun. Ensimmäinen neuvo on: älä ruoki.