Elokuussa 1945 Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut ydinpommit tappoivat kaupungeissa välittömästi noin 150[nbsp]000 ihmistä joukossaan suurin osa kaupunkien lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Kymmenet tuhannet haavoittuivat tai kärsivät säteilyvaikutuksista lopun ikänsä.
Japani ei kuitenkaan ole maailman ydinpommitetuin maa, vaan se on 75 vuoden takaisten pommien pudottaja Yhdysvallat. Ennen testien lopettamista maa teki kaikkiaan noin tuhat maanpäällistä ja maanalaista ydinasetestiä, joiden laskeumat ylittävät amerikkalaisten tiedemiesten arvioissa selvästi Japaniin pudotettujen tuhoisten pommien radioaktiiviset laskeumat.
Myös Neuvostoliiton tekemistä ydinasetesteistä maailmalle levinneiden radioaktiivisten laskeumien arvioidaan ylittävän Japaniin pudotettujen pommien radioaktiivisuuden määrän
Ensimmäinen atomipommi räjäytettiin Yhdysvaltain maaperällä Uudessa Meksikossa vuoden 1945 heinäkuussa. Trinity-nimellä tunnettu koepommi levitti noin tuhannen neliökilometrin alueelle radioaktiivista säteilyä monisatakertaisesti yli nykyään sallitun rajan. Paikallisia asukkaita ei varoitettu tai evakuoitu eikä radioaktiivisuuden seurauksiin kunnolla varauduttu. Paikallinen lapsikuolleisuus nousi lokakuuhun mennessä 52 prosenttia, mutta koska kyse oli sotasalaisuudesta ei kaikkia seurauksia pystytty tilastoimaan.
Kansainvälisen osittaisen ydinkoekieltosopimuksen seurauksena Yhdysvallat lopetti maanpäälliset ydinkokeet vuonna 1963. Maanalaiset testit lopetettiin vuonna 1992.
Presidentti Bill Clintonin johdolla Yhdysvallat allekirjoitti kansainvälisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT). Senaatti ei ole sopimusta ratifioinut, mutta kaikki 184 allekirjoittajavaltiota ovat sopimusta noudattaneet. Sopimusta valvoo 321 mittausasemaa ympäri maailmaa. Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle.
Neuvostoliitto-Venäjä teki viimeiset ydinräjäytykset ennen sopimusta vuonna 1990, mutta Ranska vielä vuonna 1996 Mururoan atolleilla. Ranskan kokeet aiheuttivat laajan kansainvälisen protestiaallon ja ympäri maailmaa. Pian Ranska ilmoittikin lopettavansa kokeet.
Yhdysvallat on jatkanut testejä laboratorioissa. Venäjä on rakentanut koeputkea. Se on testeissään kuitenkin epäonnistunut ja seismiset valvonta-asemat ovat mitanneet Venäjältä radioaktiivista säteilyä.
Presidentti Donald Trump on ilmaissut halunsa tehdä uusia testejä Nevadan autiomaassa. Hän sanoo testien pakottavan Venäjän ja Kiinan neuvottelemaan uusista ydinasesopimuksista. Demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden edustajineen sanoo testien uudelleen aloittamisen vain johtavan uuteen ydinvarustelukilpaan.
Bidenin mukaan testit myös horjuttaisivat Yhdysvaltain asemaa maailman ydinasekontrollia johtavana valtiona ja heikentäisivät mahdollisuuksia painostaa Pohjois-Koreaa ja Irania ydinaseriisuntaan.
Bidenin mukaan testien aloittamisella Yhdysvallat näyttäisi vihreää valoa myös muille maille kansainvälisestä sopimuksesta irtaantumiseen.
Edustajainhuoneessa ja senaatissa demokraattien puolue on saanut tukea myös yksittäisiltä republikaaneilta pyrkimyksissään estää määrärahojen myöntäminen uusiin testeihin, jotka tarkoittaisivat Yhdysvaltain irtaantumista ydinkoekieltosopimuksesta.
Edustajanhuone hyväksyi testejä vastustavan lausuman äänin 222-179, mutta republikaanien johtama senaatti on varannut erillisen kymmenen miljoonan dollarin määrärahan testien mahdollista aloittamista varten. Asiasta tultaneen käymään kova vääntö syksyn presidentin ja kongressin vaalien yhteydessä.
