Kokoomuksen pormestariehdokkaan, Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuoren mielestä on hyvin vaikea nähdä, että Malmi voisi enää, kaiken jo päätetyn jälkeen, säilyä ilmailukäytössä.
– Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, monen vaikeasti toteutuvan ehdon tulisi täyttyä, Vapaavuori kirjoittaa avoimessa kirjeessään Malmin lentokentän ystäville.
Ensinnäkin valtion pitäisi löytää samanarvoinen maa-alue, johon se Malmin vaihtaisi. Maa-alueen pitäisi olla Helsingin alueella ja merkittävään asuntotuotantoon sovelias, jotta siitä olisi kaupungille hyötyä.
– Vaihtoehtoja ei juuri ole ja harvat mieleen tulevat alueet, kuten Santahamina, ovat monesta syystä valtionkin kannalta mahdottomia vaihtokohteita.
Toiseksi pitäisi löytää uskottava taho, jolla olisi riittävästi osaamista ja taloudellisia rahkeita ja joka sitoutuisi kentän pitkäaikaiseen kehittämiseen.
– Finavia ei tähän selvästikään ole halukas ja riittävän uskottavaa yksityistä vaihtoehtoa on vaikea nähdä löytyvän.
Finavia lopetti kentän kehittämisen
Vapaavuori kertoo, että hän on Pohjois-Helsingin poikana ja ilmailun kasvuun uskovana suhtautunut Malmin kenttään suurella sympatialla.
– Minulle olisi aikanaan hyvin sopinut, että se säilyy ilmailutoiminnassa. Jossakin vaiheessa asiat etenevät kuitenkin pisteeseen, josta on vaikea enää ottaa taka-askelia.
Vuonna 2000 maan hallitus sitoutui luopumaan kentästä nopeutetusti, ennen vuonna 2035 päättyvää maanvuokrasopimusta. Valtio maan ainoana ilmailuviranomaisena katsoi, että kasvavan pk-seudun asuntotuotantointressi on valtion ilmailuintressiä suurempi. Helsinki ryhtyi pikku hiljaa kaavoittamaan aluetta.
– Malmin lentokenttä on uuden valtuustossa laajalla enemmistöllä hyväksytyn yleiskaavan merkittävin uusi rakentamisalue.
Aluetta suunnitellaan noin 25 000 asukkaalle. Alue tulee olemaan asukasluvultaan suurempi kuin koko Heinola tai Mäntsälä.
– Valtion kiinnostus Malmin kenttään hiipui asteittain. Finavia lopetti kentän kehittämisen jo aikaa sitten. Asteittain Malmilla operoineet alkoivat siirtää toimintojaan pois.
Vuonna 2014 valtion kehyspäätöksessä linjattiin, että ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa”. Kaupunki on sen jälkeen ostanut lentokenttäalueen loput kiinteistöt Finavialta, ja Finavia on luopunut käyttöoikeudestaan maa-alueisiin. Valtiolla ei ole enää alueella toimintoja.
– On monelle taholle häpeäksi, ettei metropolialueelta ole löytynyt korvaavaa kenttäaluetta kohta 20 vuoden prosessista huolimatta. Lienee niin, ettei kukaan ole tosissaan ajanut sen etsimistä, ei myöskään valtion ilmailuviranomainen, jolle asia lähinnä kuuluu. Toiseksi osa Malmia puolustavista tahoistakin on vastustanut näitä pyrkimyksiä. Jos tavoitteena on turvata toiminta juuri Malmilla, tämä on loogista. Jos pyrkimyksenä on itse ilmailutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen, lobbaajat ovat tehneet asialleen karhunpalveluksen, Vapaavuori toteaa.
Ei katteettomia odotusarvoja
Vapaavuori kirjoittaa, ettei hän voi väittää olevansa sataprosenttisen varma siitä, että aikanaan tehdyt ja nyt toteutukseen etenevät päätökset ovat oikeita.
– Olen nyt kuitenkin pyrkimässä tehtävään, jossa pään pensaaseen pistämisen sijasta kaivataan johtajuutta. Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut.
Hänen mielestään on myös selvää, että kaikkien tulee kunnioittaa tehtyjä oikeudellisia sopimuksia.
Vapaavuoren mielestä katteettomien odotusarvojen luominen ei ole vastuullista.
– On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis, Vapaavuori ilmoittaa.