Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle varaudutaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Toimintamenojen määrärahat kasvavat 2,79 prosenttia perustuen väestön kasvuvauhtiin sekä kustannustason muutokseen. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin väestönkasvuksi ennustetaan 7500 – 8000 henkeä vuosittain.
Määrärahojen kasvu kohdistetaan etenkin peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää suorimmin kustannuksia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahat kasvavat ehdotuksessa 3,6 prosenttia.
− Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden. Tämä on osoitus kaupungin kasvusta ja dynaamisuudesta, mutta reipas kasvu tuo myös haasteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Toimialalla käynnistetään lisäksi useita kaupunkistrategiasta kumpuavia toimia kielten opetuksen varhaistamisesta englanninkielisen koulutuspaikkamäärän kaksinkertaistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä panostuksia kansainvälistyvässä kaupungissa, Vapaavuori kertoo tiedotteessa.
Helsingin verotulojen kehitys on tänä vuonna ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisverotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Ensi vuoden talousarvio perustuu nykyiseen veroprosenttti. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan ensi vuonna noin 2 670 miljoonaan euroon.
Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna tämän vuoden tapaan 196 miljoonaa euroa. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen ennakoidaan nousevan noin 20 miljoonaa euroa 340 miljoonaan euroon. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi.
− Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa uudistus, Vapaavuori painottaa.
Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on hänen mukaansa kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita.
– Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä. Urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungistumisen kiihtyminen edellyttää uusia asuntoja sekä uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja liikuntapaikkoja, mutta myös liikenneinfraa. Tämän kaiken rahoittaminen edellyttää verotulojen suotuisaa kehitystä jatkossakin, Vapaavuori muistuttaa.
Suurten kokonaisuuksien ohella pormestarin talousarvioesitykseen sisältyy myös pieniä, mutta tärkeitä investointikohteita maailman toimivamman kaupungin rakentamiseksi.
− Jo vuosia on käyty runsasta julkista keskustelua kaupungin julkisista WC-tiloista ja niiden riittämättömyydestä muun muassa kasvavan matkailun tarpeisiin vastaamisessa. Keskustelu ei ole ollut kunniaksi Helsingille. Tästä syystä esitykseeni sisältyy kymmenen uuden WC-tilan rakentaminen aiemman yhden sijasta vuoden 2019 aikana, Vapaavuori kertoo.