Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan tiistaina niin sanotun ILUC-direktiiviesityksen, jolla on tarkoitus hillitä biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvia epäsuoria maankäytön muutoksia.
Direktiiviesityksen taustalla on huoli siitä, että ravintokasvien tuotantoon käytetyillä viljelymailla siirryttäisiin biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon, jolloin ruoan tuotantoa varten raivataan uusia alueita metsistä ja kosteikoista.
Tätä ilmiötä kutsutaan epäsuoraksi maankäytön muutokseksi. Sen vaikutukset maaperän ja kasvillisuuden hiilitaseeseen voivat heikentää tai jopa kumota ilmastohyödyt, joita biopolttoaineiden käytön lisäämisellä on tavoiteltu.
Markkinoiden epävarmuus vähenee
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan esityksen eteneminen on Suomen kannalta tärkeää, jotta markkinoita vaivannut epävarmuus vähenee. Direktiivin myötä EU saa aikaan yhteiset säännöt biopolttoaineiden sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
– Tehtyjen kompromissien jälkeen on selvää, että tavoitteet olisi voitu asettaa korkeammallekin, mutta tämäkin lopputulema on kohtuullinen suomalaisen elinkeinoelämän kannalta, Vapaavuori toteaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Hyväksytyn kompromissiratkaisun mukaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden enimmäismäärä saa olla 7 prosenttia, kun liikenteen 10 prosentin uusiutuvan energian osuusvaatimusta täytetään.
Halutessaan jäsenvaltiot voivat soveltaa 7 prosentin kattoa myös polttoaineiden laatudirektiivin asettaman kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvaatimuksen laskentaan.
Vapaavuoren mukaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden rajoittaminen tukee toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöönottoa.
– Tämä on Suomen pyrkimysten mukaista, sillä meiltä löytyy alan huippuosaamista ja olemme biopolttoaineissa edelläkävijä maailmanlaajuisestikin.
Tekstiin otettiin mukaan myös kirjauksia vuoden 2020 jälkeisen biopolttoainepolitiikan tärkeydestä investointiympäristön parantamiseksi ja kehotettiin komissiota tekemään esityksiä tällaisesta politiikasta.
Tulos kattaa Suomelle tärkeät raaka-aineet
– Takana ovat pitkät ja vaikeat neuvottelut, mutta saavutettu tulos kattaa riittävästi Suomelle tärkeät metsätalouden ja metsäteollisuuden raaka-aineet, Vapaavuori kertoo.
Lisäksi Suomi on hänen mukaansa onnistunut saamaan ehdotukseen mukaan kannan, jonka mukaan kehittyneiden polttoaineiden tavoitteeseen voidaan laskea mukaan myös sellaiset jo tuotannossa olevat biopolttoaineet, joiden raaka-aineet on ennen direktiivin hyväksymistä määritelty kansallisin päätöksin jätteiksi tai tähteiksi.
– Tällä on varmistettu se, että jo tehdyt investoinnit toisen sukupolven biopolttoainetuotantoon pystytään turvaamaan, huomauttaa Vapaavuori.
Jäsenmaiden ministerien on tarkoitus hyväksyä teksti vielä muodollisesti mahdollisesti jo kesäkuun energianeuvostossa. Tämän jälkeen direktiivi on saatettava osaksi kansallisesti lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa.
Esitys sisältää myös biopolttoaineiden kaksoislaskennan poistamisen uusiutuvan energian kokonaistavoitteen osalta vuonna 2020 ja vaatimuksen ottaa jätehierarkia huomioon, kun jäsenvaltiot suunnittelevat kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon edistämistoimia.