[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”jarruorpo” mode=”header”][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text]Osmo Soininvaara väläytti aikoinaan, että kokoomuksen kannatuksen pitäisi olla 30 prosenttia viitaten yhteiskunnan muutokseen. Miten arvioit kokoomuksen kannatuspotentiaalia?
– Tuskin millään puolueella on tällä hetkellä mahdollisuuksia 30 prosenttiin. Tosin isoissa kaupungeissa kokoomuksen kannatusprosentit liikkuvat 25 prosentin paremmalla puolella. Jos ajattelemme dynaamisia, yhteiskuntaa uudistavia puolueita – joihin voisi laskea kokoomuksen lisäksi myös vihreät ja RKP:n – tällaisen joukon yhteenlaskettu kannatuspotentiaali voisi olla minusta 40 tai jopa 45:kin prosenttia. Meillä on paljon yhteisiä arvoja suhtautumisessa Eurooppaan, kansainvälisyyteen, koulutukseen, yhteiskunnan uudistamiseen, ympäristökysymyksiin, kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin. Kokoomuksella voisi olla tässä johtava rooli ja iso mahdollisuus.
Sote- ja maakuntauudistus on herättänyt erilaisia näkemyksiä. Onko moniäänisyys kokoomuksessa uhka vai mahdollisuus?
– Olen tyytyväinen, että kokoomuksessa uskalletaan käydä keskustelua. Meiltä löytyy erilaisia mielipiteitä ja vahvoja persoonia. Se kertoo siitä, että puolue on voimissaan. Sote- ja maakuntauudistuksessa on selvää, että näin iso uudistus herättää tunteita puolesta ja vastaan ja keskustelua käydään ehkä tavallistakin isommalla äänellä.
Lähden siitä ja toivon, että kun uudistus menee maaliin, pystymme elämään tehtyjen päätösten mukaan ja jatkamaan tästä yhdessä eteenpäin. Toivon myös, että me kokoomuksessa pystymme ratkomaan erilaisia näkemyksiä sisäisesti eikä niin paljon julkisuuden kautta. Se on ehkä sellainen piirre, joka ei ole ollut minusta niin hyvä asia.
Miten arvioisit itse onnistumistasi kokoomuksen puheenjohtajana?
– Itseään on vähän hankala ja kiusallistakin arvioida. Olen pyrkinyt puheenjohtajana pyrkinyt tuomaan tekemiseen järjestelmällisyyttä ja määrätietoisuutta. Muodostamme yhdessä kannat ja menemme niiden kanssa sitten eteenpäin.
Olen hyvin tyytyväinen siihen, että suomalaisten luottamus kokoomukseen on parantunut. On kuitenkin paljon asioita, joissa työtä pitää jatkaa ja olen puheenjohtajana käytettävissä Turun puoluekokouksessa myös jatkoon.
Jos kokoomus on seuraavassa hallituksessa, mitä nousee tärkeimmäksi agendalle?
– Tärkeintä on hyvinvoinnin turvaaminen osaamisella, talouskasvulla ja työllisyydellä. Ensimmäinen asia on sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen. On selvää, että nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän. Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvan uudistamiseen Universal credit -tyyppistä mallia, joka on yksinkertainen ja kannustaa työn vastaanottamiseen.
– Toinen iso asia on verotuksen uudistaminen. Suomessa on edelleen työn ja yrittämisen verottaminen aivan liian korkeaa. Meidän pitäisi toteuttaa sinivihreä verouudistus, jossa työn verotusta voidaan laskea siirtämällä verotuksen painopistettä ympäristöä kuormittaviin ja muihin haittaveroihin.
– Kolmas asia on koulutusjärjestelmän uudistamisen ja vahvistamisen jatkaminen. Tämä on mahdollista, sillä julkista taloutta on saatu parempaan kuntoon. Kokoomus tavoittelee muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaista lähtien. Neljäs kokonaisuus on työmarkkinoiden uudistaminen. Lisäksi listalla on myös perhevapaauudistus, jonka kokoomus hoitaa seuraavalla hallituskaudella.
– Seuraavalla vaalikaudella Suomi toimii myös EU:n puheenjohtajana loppuvuoden 2019. Tällöin meillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi EU:n agendaan seuraavaksi viideksi vuodeksi, koska tuolloin on juuri valittu uusi EU-parlamentti ja EU-komissio, joka tekee työohjelmansa. Kokoomus on paras tätä vastuuta vetämään omalla osaamisellaan.
Miten pääministerinä lähtisit uudistamaan työmarkkinoita?
– Paikallinen tai työpaikkakohtainen sopiminen on oikeastaan ainut asia, missä tämä hallitus ei ole onnistunut, jos katsotaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Se ei ole edennyt, kuten hallitusohjelmaan kirjattiin. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tämä asia ei ratkennut ja jäi sellaisten lukkojen taakse, ettei se vaalikauden edetessä enää onnistunut. Hallituskumppaneilta ei löytynyt rohkeutta. Työaikalain yhteydessä tämä olisi ollut mahdollista hoitaa.
– Kokoomus lähtee siitä, että paikallinen sopiminen on mahdollistettava seuraavalla vaalikaudella kaikissa yrityksissä työehtosopimusten mukaisesti niin, että kaikki työnantajat ja työntekijät ovat tässä samalla viivalla. Uudistus on tehtävä lainsäädännöllä, mutta palkansaajien ja työnantajien pitäisi löytää yhteinen ymmärrys siitä, että tämä on molempien etu. Lähes kaikki niin talouden kuin työelämänkin asiantuntijat sanovat, että työpaikkakohtainen sopiminen on yksi keskeisimpiä keinoja purkaa työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Katson, että myös työmarkkinajärjestöjen ja ay-liikkeen vastuulla on nähdä työelämän muutos eikä olla tätä uudistusta jarruttamassa.
Kumpi olisi mieluisampi hallituskumppani, keskusta vai SDP?
– Suomessa vaalit ja ohjelmakysymykset ratkaisevat tämän. Sen voisin ehkä sanoa, että kaikki vaihtoehdot on syytä pitää auki ja tämä hallituspohja toimii mielestäni paljon mainettaan paremmin ja ansaitsee myös aidosti jatkomahdollisuuden.
Miten työmarkkinoiden uudistaminen onnistuisi SDP:n kanssa?
– Kuten aiemmin sanoin, työmarkkinajärjestöjen pitää kantaa vastuuta siitä, että työelämän säännöt muuttuvat tätä päivää vastaavaksi ja tämä sama koskee myös SDP:tä. Siellä tiedetään varsin hyvin, minkälaisia uudistuksia työelämän muutokset edellyttävät. SDP:n pitää olla valmis uudistuksiin ja ottaa se jalka pois jarrulta. SDP:n kanssa uudistusten rakentaminen – nimenomaan palkansaajien ja työnantajien kanssa yhteistä säveltä etsien – voisi olla mahdollista, jos he muuttavat asennettaan työelämän uudistuksiin nähden.
Mitä ajattelet blokkipolitiikasta?
– Olen jutellut aika paljon ruotsalaisen kollegani, kokoomusjohtaja Ulf Kristersonin kanssa tästä heidän blokkijärjestelmästään ja meidän mallistamme.
– Molemmissa on hyvät piirteensä. Ruotsin blokkimallissa äänestäjän kuluttajansuoja on korkeammalla, mutta toisaalta meillä Suomessa on perinne siitä, miten pystymme rakentamaan yhteistyötä myös erilaisissa koalitioissa. Sekin on arvo enkä siksi ole koskaan halunnut julistautua miksikään blokkimallin kannattajaksi. Puoluekentästä voi löytyä erilaisia koalitioita – myös ohi tämän perinteisen vasemmisto-oikeisto-ajattelun. Tämä voi liittyä esimerkiksi siihen, miten puolueet suhtautuvat yhteiskunnan uudistamiseen, johon viittasin jo aiemmin. Jatkossa myös tämäntyyppiset koalitiot nousevat vakavaankin harkintaan.
Minkälainen haaste vihreät on kokoomukselle?
– On selvää, että vihreät on kokoomuksen kilpailija siinä missä monet muutkin puolueet. Meillä on paljon yhteistä agendaa vihreiden kanssa liittyen kestävään kehitykseen, ympäristökysymyksiin, talouden uudistamiseen ja koulutuksen merkitykseen. Kun kuuntelee vihreitä, monesti heidän kansanedustajansa puhuvat hyvinkin samoista asioista kuin meidän edustajamme.
– Välillä taas erot on hyvinkin helppo huomata. Minusta kokoomuksen vahvuus on kyky yksilökeskeiseen ajatteluun. Vihreät on kuitenkin hyvin järjestelmäuskovainen puolue. He uskovat, että yhteiskunta tietää yksilöä paremmin ja tämä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa valinnanvapauteen terveydenhuollossa, alkoholilain uudistukseen tai moneen muuhunkin sääntelyn purkamiseen. Kokoomus uskoo yksilön vapauteen ja vastuuseen ja kantaa vastuuta yhteiskunnan kaikista osalohkoista: talouden tasapainottamisesta, korkeasta työllisyysasteesta ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Me emme anna itsellemme vapauksia olla puhumatta joistain vaikeista asioista.
– Vihreistä iso joukko on talous- ja veropolitiikassa kuitenkin hyvinkin vasemmalla. Tästä löytyy nähdäkseni se suurin ero. Pidän tärkeänä kuitenkin yhdistävien tekijöiden hakemista vihreiden kanssa ja tässä yhteydessä isoon arvoon nousee halu uudistua ja katsoa eteenpäin.
”Jos poliitikko erottuu letkeillä lausunnoilla tai haukkuu muita, hänet huomataan. Hiljainen hyväntekijä on mitättömyys”, kirjoitti e2 Ajatuspajan johtaja Karina Jutila kolumnissaan. Tunnistatko tällaisen ongelman politiikasta ja mitä sille voisi tehdä?
– Tunnistan tämän ongelman oikein hyvin. Etenkin tässä ajassa kärjekkäillä lausunnoilla ja muiden kritisoinnilla – ja jos kritisoi vielä omiaan – pääsee kyllä julkisuuteen. Tällöin ne todelliset joukkueessa työtä tekevät jäävät helposti sivuun. Kokoomuksen eduskuntaryhmässäkin on lukematon määrä todella hyviä kansanedustajia. He tekevät sydämellään joka päivä erinomaista työtä valiokunnissa, kansalaisjärjestöissä ja ihmisten parissa, mutta eivät saa nimeään sillä tavalla julki, koska tyylilaji on erilainen.
– Sosiaalisen median aika ja viestinnän nopeus suosivat niitä poliitikkoja, jotka hallitsevat uudet viestintävälineet ja nykyisenkaltaisen markkinointiviestinnän. Jokaisen – itsestäni alkaen – on hyvä miettiä, miten uusia viestintävälineitä hyödyntäen tuo esille sitä, mitä tekee. Ei näitä töitä salassa kannata tehdä, mutta toivoisin, että pystyisimme tuomaan esille ja kiinnittämään huomiota myös positiivisiin asioihin. Minusta oli hienoa, kun juhlimme satavuotiasta Suomea ja siinä yhteydessä kiinnitimme huomiota paljon asioihin, jotka ovat meillä Suomessa hyvin. En halua tietenkään vähätellä ongelmia, joita yhteiskunnassamme on. Korjattavaa on toki paljon.
Milloin vietät kesälomaa ja mitä odotat siltä?
– Ilmeisesti sote- ja maakuntaratkaisut voivat venyä, mutta kuinka pitkälle, sitä ei vielä tiedetä.
Näiden jälkeen yritän lomailla, vaikka kuun puolivälissä käyn pari päivää euroryhmän kokouksessa. Toiveissa olisi parin–kolmen viikon kesäloma. Vietän sitä mökillä Kainuussa ja sitten koetetaan tehdä perheen kanssa ehkä lomamatka. Valtiovarainministerin työt alkavat joka tapauksessa heti elokuun alusta, kun ryhdymme virkamiesten kanssa valmistelemaan yhdessä budjettiesitystä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]