Jaana Pelkosen mukaan ihmisoikeusnäkökulma ”unohtuu” raiskauksen uhrien kohdalla

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valvottua koevapautta koskevaa lainsäädäntöä. Sen suurin muutos koskee seksuaalirikollisten vapaaehtoista lääkehoitoa.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) totesi eduskunnan täysistunnossa, että alkuperäisessä lakiesityksessä seksuaalirikoksesta tuomitun vangin lääkehoitoon suostuminen oli vapaaehtoista eikä se ollut edellytys hänen pääsemisekseen valvottuun koevapauteen.

– Tässä ei mielestäni ole järjen hiventäkään. Mikäli vanki haluaa valvottuun koevapauteen, on hänen suostuttava lääkehoitoon. Tämän onneksi lakivaliokuntakin mietinnössään toteaa eli vangin on jatkettava rangaistuksensa suorittamista vankilassa, mikäli hän kieltäytyy lääkehoidosta, Jaana Pelkonen kiitti.

Pelkonen totesi, että monen mielestä lääkehoidon pakolliseksi määräämistä vastaan puhuu perus- ja ihmisoikeusnäkökulma.

– Mihin tämä näkökulma sitten unohtuu raiskattujen ja törkeästi hyväksikäytettyjen uhrien kohdalla? Ihmisten, joiden koskemattomuutta on loukattu pahimmalla mahdollisella tavalla, Jaana Pelkonen kysyi.

Kansanedustaja luki ääneen lehtijutun, jossa kerrottiin että ”Seksuaalirikollinen jatkoi tekojaan ehdonalaisessa. 40 uhria. Lukuisia törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä, raiskauksia ja seksuaalipalveluiden ostoa nuorilta”.

– Onkin pakko kysyä, voisiko pakollisen kemiallisen kastraation uhka vähentää näitä törkeitä seksuaalirikoksia. Ainakaan nykysuuntauksen mukainen räätälöityihin hoito-ohjelmiin osallistuminen ei toimi riittävänä pelotteena, Pelkonen sanoi.

Mainos