Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen vaatii EU:lta toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.
Rekan kontista löytyi keskiviikkona 39 ruumista Britannian Essexissä. Kuolleista kahdeksan oli naisia ja 31 miehiä.
– Uutinen Essexistä kuolleina löytyneistä ihmisistä oli todella järkyttävä. On totaalisen tuomittavaa, että ihmiset tekevät kauppaa, jossa valuuttana on toisten ihmisten elämät. Meidän on tehtävä kaikkemme vastaavien tragedioiden estämiseksi, Pelkonen toteaa.
Kyseinen rekka saapui Iso-Britanniaan Belgiasta. Pakolaisten ja maahanmuuttajien salakuljetus on yleistä Euroopassa. Moni pakolainen on joutunut turvautumaan ihmissalakuljetukseen.
– EU:n vapaata liikkuvuutta ei voida syyttää. On jo liian myöhäistä, kun salakuljettavat pääsevät EU:n alueelle. Pakolaisille ja turvanpaikanhakijoille on oltava laillisia reittejä, joita pitkin päästä Eurooppaan. Näin salakuljettajilta katoaisivat markkinat. Avun tarpeessa olevien ihmisten tulisi päästä suoraan kotimaastaan Eurooppaan, ilman salakuljettajien apua, toteaa Pelkonen.
Kansanedustaja muistuttaa, että osa ihmissalakuljetuksen uhreista ei ole pakolaisia, vaan he ovat lähteneet kotimaastaan vapaaehtoisesti paremman elämän perässä.
Ihmissalakuljetus on miljardiluokan bisnes. Europol on arvioinut ihmissalakuljetuksen liikevaihdon olevan kolmen ja kuuden miljardin euron välillä. BBC:n lähteiden mukaan yksi rekassa kuolleista oli maksanut 30 000 euroa Iso-Britanniaan pääsemisestä.
– Myös valtaosa Suomeen tulevista ihmisistä maksaa salakuljettajille. Parantamalla olosuhteita ja tulevaisuuden näkymiä lähtömaissa Suomi ja EU voivat kehitysyhteistyön kautta vaikuttaa maahanmuuttoon, Pelkonen sanoo.
Ihmissalakuljetus on Pelkosen mukaan eurooppalainen ja kansainvälinen rajat ylittävä ongelma. Siksi siihen tarvitaan muun muassa EU-tason ratkaisuja. Essexin tapaus on kansanedustajan mukaan vain jäävuoren huippu.
– Vuonna 2015 pakolaiskriisin seurauksena tehtiin siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma vuosille 2015-2020. Nykyisen toimintasuunnitelman arviointi sekä uuden toimintasuunnitelman laatiminen ovat tärkeitä askelia ensi vuonna. Tämän lisäksi EU:n tulisi panostaa ulkorajavalvontaan, uhrien informoimiseen sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön, Pelkonen toteaa.