– Oman alueemme puolustuksen harjoitteleminen on kansallisesti meille erittäin hyödyllistä ja tärkeää, mutta parhaimmat turvan saisimme, jos meidän takana olisi omien puolustusvoimien lisäksi kohta kolmekymmentä Naton jäsenmaata ja artikla 5, Jaana Pelkonen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Kokoomuksen kansanedustaja muistuttaa, että Naton päätehtävä on omien jäsenvaltioiden turvaaminen. Paluuta ennen Krimin valtausta vallinneeseen kriisiharjoituksiin keskittyvään aikaan ei hänen mukaansa ole näköpiirissä.
– Maailma on muuttunut ja Nato sen mukana, Pelkonen jatkaa.
Samalla kuin EU ja Nato tiivistävät turvallisuusyhteistyötä uusien uhkakuvien, kuten hybridiuhkien saralla, on Suomi hänen mukaansa täysillä mukana vain toisessa järjestössä.
– Nato ja EU eivät tietenkään halua rakenteistaan päällekkäisiä, vaan toisiaan tukevia – ja se ensimmäinen tukipilari kovan turvallisuuden saralla on Nato.
Jaana pelkonen toteaa Suomen paikan olevan puolustusliitossa.
– Jäsenyyden haun ensimmäinen askel olisi avoimen, rehellisen ja älyllisen turvallisuuspoliittisen kansalaiskeskustelun käynti. Mielipiteitä täytyy voida vaihtaa, mutta argumenttien tulee perustua faktoihin. Asiantuntijoitakin soisi kuunneltavan. Nato-jäsenyys ei poista tarvetta kansallisen puolustuksen kehittämiselle tai EU:n puolustusyhteistyön syventämiselle. Se kuitenkin antaa Suomelle parhaat eväät joilla vastata Itämeren alueen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja haasteisiin, joita kohtaamme.
Pelkosen mukaan mediassa on onneksi viime päivinä herätty ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeyteen vaaleissa.
– Kuluneen vaalikauden puolustusvaliokunnassa vaikuttaneena otan tämän avauksen ilolla vastaan. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan olisi syytä olla paitsi yksi tulevien eduskuntavaalien kantavista kärkiteemoista, mutta myös pitkän aikavälin sitoumus, josta meidän kaikkien olisi alettava kiinnostua, Jaana Pelkonen toteaa.