– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta uskalletaan vihdoin puhua suoraan ja tilannetta kaunistelematta. Tämä on hyvää jatkoa huhtikuussa hallitukselle luovutetulle Nato-arviolle, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) sanoo.
Tänään julkaistu selonteko määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä leimaavan voimakkaan muutoksen. Suomen tilannetta heikentää Venäjän paluu voimapoliittiseen ajatteluun ja toimintaan. Suomea vastaan kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois.
– Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne on syytä ottaa tosissaan. Selonteossa sanotaan suoraan, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) sanoo.
Selonteossa sanotaan, että Suomi pyrkii ennaltaehkäisemään demokratian ja sääntöpohjaisen järjestyksen loukkaukset sekä sotilaalliset uhat ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ja kattavalla yhteistyöllä.
– Hallitus katsoo, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat turvallisuustilannetta. On huomattava, että vakauden luominen Itämeren alueelle voi tarkoittaa myös sitä, että Suomi liittyy Natoon, Vikman perustelee.
Kokoomusedustajat kannustavat mediaa ja poliitikkoja käymään avointa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista valinnoista.