Pelkosen mukaan valtioiden tulisi varmistaa Internetin tasavertainen saatavuus kehittämällä lainsäädäntöä ja Internet-infrastruktuuria. Internetin saatavuutta pidetään universaalina palveluna EU:ssa ja laajemminkin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtioiden pitäisi tarjota tämä palvelu ilmaiseksi.
– Internetin tulevaisuudelle on ratkaisevaa, miten sen infrastruktuurin kehittäminen rahoitetaan. Yksittäiset maat voivat kohdata huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja demokraattisia vaikeuksia, jos suurella osalla niiden kansalaisista ei ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Vielä pahempi seuraus asiassa on, että yksittäiset ihmiset voivat jäädä jälkeen kaikilla elämän alueilla, myös ihmisoikeuskysymyksissä, jos heidät suljetaan kyberavaruuden ulkopuolelle, Pelkonen huomautti.
Pelkosen raportti käsiteltiin samanaikaisesti kyberturvallisuutta ja käyttäjäsuojaa koskevan raportin kanssa.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) huomautti omassa puheenvuorossaan, että Internet on kehittynyt yksityisellä aloitteellisuudella uskomattoman nopeasti. Internetin kehittyminen ja siihen liittyvien yritysten huima kasvu osoittaa markkinatalouden voiman.
– Yhteiskunnan on turvattava kaikille kansalaisille pääsy Internetiin. Valtion toimenpiteet tulevat kyseeseen kuitenkin vain silloin, jos jostakin syystä verkko ei ulotu koko maan alueelle. Luonnollisesti Internet-yhteyksien pitää olla maksullisia. Yhteiskunnan on kuitenkin sosiaaliturvassaan laskettava välttämättömin Internet-yhteys perussosiaaliturvaan kuuluvaksi, Sasi korosti puheenvuorossaan.
Sasin mukaan julkispalveluiden verkossa pitää olla maksuttomia. Sen sijaan muiden palveluiden osalta kansalaiset pitää opettaa maksamaan palveluista, koska se on ainoa tapa kehittää verkon palveluja.
Kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) korosti, että kyberturvallisuus on osa jokaisen valtion kansallista ja ulkoista turvallisuutta ja ne ovat myös yhä enemmän sidoksissa toisiinsa.
– Kyberuhat aiheuttavat päänvaivaa lainsäätäjille. Emme kuitenkaan voi ratkaista kaikkia ongelmia lainsäädännön avulla. Tarvitaan kansallisia kyberturvallisuusstrategioita. Niiden tulisi kohdistua yhteiskuntiemme turvallisuuteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Euroopan unioni on joutunut viime aikoina ottamaan kantaa tietovuotoihin EU:n ja USA:n välillä. Meidän täytyy saada palautettua luottamus myös tällä tasolla. Toivonkin, että EU:n suuntaan kohdistetut suositukset otetaan vakavasti, Mattila sanoi.