– Hallitus on valmistelemassa isyyslaista esitystä, joka saamieni tietojen mukaan ei sisällä äitiyden määrittymistä koskevia pykäliä, joiden avulla myös naisparin perheeseen syntyvän lapsen vanhemmuus voitaisiin tietyin edellytyksin vahvistaa ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon, Jaana Pelkonen toteaa tiedotteessaan.
Pelkosen mukaan naisparien lasten ottaminen isyyslakiin ei muuttaisi yhteiskunnassa mitään institutionaalisesti eikä loisi uusia juridisia luokkia.
– Äitiyden vahvistamiseen liittyvät pykälät ovat jo olemassa olevaa lainsäädäntöä kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useissa muissa Euroopan maissa. On aika päivittää isyyslaki tähän päivään ja ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykykäytännön mukaan avoparien keskinäinen asema pitää olla oikeuskäytännön mukaisesti yhdenvertainen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt useita ratkaisuja, joiden mukaan eri ja samaa sukupuolta olevia avopareja ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan. Vuoden 2013 helmikuussa periaatetta laajennettiin tilanteeseen, jossa kyse oli perhelainsäädännöstä.
Pelkonen muistuttaa, että Suomi allekirjoitti 14. toukokuuta 2014 kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän konferenssissa (IDAHO Forum) yhdessä 16 muun eurooppalaisen maan kanssa sitoumuksen edistää aktiivisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia omissa maissaan.
Allekirjoituksellaan Suomi sitoutui muun muassa ”poistamaan kaikki seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvät yksityis- ja perhe-elämän suojan toteutumisen esteet”. Julistuksessa todetaan, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää ei voi perustella kulttuurisilla, perinteisillä tai uskonnollisilla arvoilla.
– Jos hallituksen esitys isyyslaiksi toteutuu suunnitellun mukaisesti, naisparille syntyvän lapsen juridinen asema syntymästä lähtien tulee pysymään heikkona, jos esimerkiksi toinen vanhemmista menehtyy. Esitys asettaa naisparien lapset oikeusturvan kannalta eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin lapsiin. Tätä ei voi hyväksyä.
Pelkonen jätti eduskunnassa viime viikolla kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää asiasta vastaavalta ministeriltä vastausta muun muassa seuraaviin asioihin:
Miten lapsen etu toteutuu hallituksen ratkaisussa jättää äitiyden määrittymistä koskevat pykälät pois hallituksen esityksestä isyyslaista? Mitkä ovat tehdyn ratkaisun vaikutukset naisparien lasten oikeusturvan kehittymiseen? Ja miten hallitus perustelee ratkaisuaan ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön?