– Nykylainsäädännössä alkoholinkäyttö ja -saanti on jo riittävän selkeästi säädelty. Vanhempien kasvatusvastuuta ei tule ulkoistaa yhtään enempää yhteiskunnalle yhä uusia näennäisiä kieltoja ja säännöksiä luomalla, Pelkonen sanoo.
Pelkosesta pienen “näpertelyn” sijaan tulisi keskittyä merkittävimpiin toimiin, kuten valistukseen ja alkoholistien hoitokeinoihin, joista yhtenä esimerkkinä päihdeäitien pakkohoito. Puuttumalla nimenomaan alkoholin ongelmakäyttöön tehokkaasti saadaan myös valtiontaloudellisia säästöjä.
Alkoholin suurkäyttäjät ovat ikääntyneiden ikäluokkien joukossa. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on sen sijaan vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Enää alle puolet 16-vuotiaista juo kuukausittain alkoholia, kun 1990-luvun lopussa näin teki noin 60 prosenttia nuorista. Täysin raittiita on jo runsas neljännes 16-vuotiaista.
– Tämä on erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku, jota tuskin on saavutettu luomalla yhä uusia rajoituksia alkoholin käyttöön, Pelkonen sanoo.
Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuuntainen viimeisen viiden vuoden ajan. Osin kulutus on korvaantunut rajusti kasvaneella maahantuonnilla, mutta sosiaali- ja terveysministeriöllä on ilmeisesti edelleen vahva usko kulutuksen aitoon pienenemiseen. Samoin alkoholin aiheuttamat haitat ovat THL:n tilastojen mukaan laskeneet.
– Hyvääkin kehitystä siis tapahtuu; ja ihan ilman lisärajoitteita, Pelkonen korostaa.
– Alkoholin demonisoinnin sijaan Suomessa tulisi pyrkiä kohti eurooppalaisia juomatapoja vaikuttamalla ensisijaisesti alkoholikulttuuriin. Lainsäädäntöä pitäisi kiristysten sijaan pyrkiä vapauttamaan. Jos ongelmat olisi rajoituksilla hoidettavissa, niin Suomessa olisi varmasti alkoholihaitat minimissään, Pelkonen huomauttaa.
Hän toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön muistiosta puuttuvat arviot esimerkiksi siitä, tarvitaanko enää erillistä monopolisoitua alkoholimyymälää, vai voisiko luvanvarainen yksityinen palvelu hoitaa alkoholikauppaa?
– Mitä vaikutuksia olisi viinien myynnin sallimisella päivittäistavarakaupassa tai edes oluen alkoholirajan nostamisella eurooppalaiselle tasolle sallien A-oluen myynnin? Ravintolamyynnin kasvattamiseksi pitäisi myös löytää keinoja. Ja lopuksi: yksityistä maahantuontia ei hillittäne muutoin kuin järkevällä veropolitiikalla; pitäisikö verotusta siis pikemminkin laskea? Mielestäni kaikki edellä mainitut asiat ovat lain valmistelussa arvioinnin tarpeessa, Pelkonen sanoo.
– Täyskielloilla ja ylimääräisellä byrokratialla ei milloinkaan päästä oikeisiin tuloksiin, vaan muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta. Tämän toivon myös sosiaali- ja terveysministeriön huomioivan alkoholilakia uudistaessaan,Pelkonen sanoo.