– Nykyisen voimakkaasti rajoittavan alkoholipolitiikan juurien uskotaan olevan vuosisatoja vanhassa halussa holhota, alistaa ja kontrolloida rahvasta. Ylempisäätyisten tissutteluun ei ole sen sijaan samalla innolla haluttu puuttua, Jaana Pelkonen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän huomauttaa, miten viini on eurooppalaisessa kulttuurissa usein ateriaa tukeva ruokajuoma.
– Meillä Suomessa suhtautuminen alkoholiin on sen sijaan ollut yleisesti syyllistävää, mikä on ruokkinut itsessään kapinointia ja ylilyöntejä, Pelkonen sanoo.
Kansanedustajan mukaan luonteva suhtautuminen alkoholiin on koko ajan kasvamassa, eikä vähiten nuorison humalahakuisen juomisen vähentymisen myötä.
– Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt tutkimusten mukaan jo 15 vuoden ajan. Heillä ei ole tarvetta vetää edellisen sukupolven överikännejä tai vastavuoroisesti demonisoida suvaitsemattomasti viinipulloa ruokapöydässä.
Jaana Pelkosen mukaan ensimmäinen askel tiellä kohti tervettä alkoholikulttuuria on, että julkinen valta alkaa suhtautua ravintola- ja alkoholialaan elinkeinona eikä sosiaalisena ongelmana. Ravintolakulttuuri tulisi hänestä nähdä normaalina osana jokapäiväistä yhteisöllistä elämää.
Kiihkoton suhtautuminen alkoholiin toisi Pelkosen mukaan suomalaiselle vilkastuvan, virkistävän ja keveän kaupunkimiljöön pubeineen ja viinitupineen.
– Niiden mukana tulisi työllistävä vaikutus, joka tukisi matkailualaa ja kaupunkikulttuuriamme. Estokampanjoinnista säästyneet rahat voisi käyttää niihin, joille alkoholi on oikeasti ongelma. Aina löytyy niitä, jotka aineesta riippumatta hakevat ääritiloja. Tehoton päihdehuoltomme vaatii totaalista uudistamista, hän toteaa.
Pelkonen sanoo kielto- ja kontrollilinjan tulleen tiensä päähän jo ajat sitten.