Viimeisintä Pohjois-Euroopan jääkautta kutsutaan Veikseliksi. Sen alkuvaiheessa, noin 74 000–115 000 vuotta sitten, jäätiköiden kasvu oli rajoittunutta. Aiemmin ei ole löydetty selviä todisteita jäätikön etenemisestä Lapin eteläpuoliselle alueelle Suomessa.
Uudet havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että jäätikkö eteni Veikselin alkuvaiheessa tarkasteltavana olevaan Suomen läntisimpään kolkkaan, mutta ei sitä edemmäksi itään tai etelään.
– On arvioitu, että jäätikkö peitti Länsi-Suomen noin 25–35 prosenttisesti Veiksel-vaiheessa, pääasiassa sen lopulla, väittelijä Reijo Pitkäranta toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa länsi- ja samalla koko eteläisessä Suomessa ilmasto kuitenkin vaihteli tuona ajanjaksona lähes nykyisenkaltaisesta hyvin kylmiin, suunnilleen nykyisin Tunturi-Lapin kylmimmillä alueilla vastaaviin oloihin.
Pitkäranta teki väitöskirjaansa varten maaperätutkimuksia Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksissa löydetyt kerrostumat edustavat mahdollisesti jopa kuutta erillistä vaihetta, jolloin mannerjäätikkö peitti Länsi-Suomen.
– Näiden väleissä on sedimenttejä, jotka ovat kerrostuneet mannerjäätikön sulamisen yhteydessä tai täysin jäättöminä aikoina.
Pitkärannan mukaan Suupohjan kerrostumissa on päällekkäin edustettuina useita sedimenttiyksiköitä, joista kukin on kerrostunut toisiinsa nähden hyvin poikkeavissa olosuhteissa.
– Paikalla on suoraan jäästä kerrostuneita sedimenttejä, jäätikön sulamisvaiheessa kerrostuneita jäätikköjokikerrostumia, seisovaan veteen kerrostuneita hienorakeisia sedimenttejä, ranta-aallokon huuhtelemaa soraa ja hiekkaa sekä tuulen kerrostamaa hiekkaa ja hietaa. Nämä kaikki kertovat omaa kieltään alati muuttuneista ympäristöolosuhteista kymmenien tuhansien vuosien aikana, hän selvittää.
Alueelta löytyy myös nuorempien maakerrosten alle peittyneitä vanhoja maannoshorisontteja. Niiden on tulkittu kehittyneen muinoin suunnilleen nykyistä vastaavassa ilmastossa, jolloin alueella kasvoi havupuumetsiä. Lähialueilla maannoksen syntyhetkellä oli myös muun muassa pähkinäpensasta, mikä kertoo nykyistä lämpimämmästä ilmastosta tällä alueella.
– Toisaalta merkkejä on myös hyvin kylmistä oloista, jolloin ei kuitenkaan ollut jäätikköä peittämässä Suomea. Tällaisia ikiroudan merkkejä ovat jääkiilat ja erilaiset ikiroudan pintaosan sulamisesta ja jäätymisestä johtuvat häiriörakenteet.
Maannokset ja ikiroudan aiheuttamat rakenteet vaativat muodostuakseen yleensä tuhansia vuosia, Pitkäranta toteaa.
FL Reijo Pitkärannan väitöskirja Lithostratigraphy and age of pre-Late Weichselian sediments in the Suupohja area, western Finland tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 25. lokakuuta.