Ihmiset eivät myöskään eristäytyneet ankarina aikoina vain tietyille alueille, kertoo suomalaistutkijoiden artikkeli, joka julkaistaan tällä viikolla arvovaltaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä.
Jääkauden kylmimmän vaiheen aikaista Eurooppaa on aiemmin pidetty ihmiselle ilmastollisesti hyvin epäsuotuisana ja maanosan väkimäärä on arvioitu vain joidenkin tuhansien suuruiseksi.
Suomalaistutkimuksen mukaan kylmimmän vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi kuitenkin ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle.
– Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.
– Tutkimus ei antanut tukea perinteiselle käsitykselle erillisistä refugioista, eli toisistaan eristäytyneistä alueista, joissa ihmispopulaatiot olisivat säilyneet jääkauden ankarimpien vaiheiden aikana, hän jatkaa.
Tutkimuksessa Euroopan väkimäärä arvioitiin huomattavasti aiempaa suuremmaksi. Jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 23 000 vuotta sitten Euroopan väkimäärä olisi ollut arviolta noin 100 000 ja jääkauden lopulla ilmaston lämmettyä 13 000 vuotta sitten noin 400 000 ihmistä.
Tutkimuksen antama tieto väkimäärän ja asutetun alueen muutoksista on tärkeä, kun halutaan ymmärtää varhaisten eurooppalaisten kulttuurista ja geneettistä kehitystä.
Viimeisen jääkauden aikaista väestökehitystä Euroopassa mallinnettiin Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden monitieteisessä tutkimushankkeessa. Ryhmässä on mukana arkeologian, maantieteen, geologian ja ilmastomallinnuksen asiantuntijoita.