Jääkärien marssin, jota moni kutsuu Jääkärimarssiksi, kantaesityksen juhlakonsertti pidetään ensi viikon perjantaina Helsingin yliopiston juhlasalissa. Paikka on sama, jossa täsmälleen 100 vuotta aiemmin marssi esitettiin akateemisessa juhlassa ensi kerran yleisölle.
Jääkäri Heikki Nurmio teki marssin sanat Preussin kuninkaallisessa jääkäripataljoonassa 27 ensimmäisessä maailmansodassa. Jääkärit järjestivät keskenään Liepajassa kilpailun parhaasta marssitekstistä ja Nurmio voitti kilpailun. Sanat salakuljetettiin Suomeen ja toimitettiin Jean Sibeliukselle, joka laati niihin sävellyksen.
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill’ armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi
kuin vapaa on Suomen kansa.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela tuo satavuotistilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. Juhlapuheen pitää professori Laura Kolbe. Tilaisuus on kutsuvieraille.
Paraati ja valajuhla
Jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25. helmikuuta 1918. Vaasaan tuli noin 700 miestä.
Jääkärien perintöä vaalitaan satavuotistilaisuuksilla myös suomalaisen sotilasvalan ja Jääkärilipun vihkimisen sekä Jääkärien kotiinpaluun juhlissa.
Vala- ja lippujuhlaa vietetään Liepajassa 13.2.2018.
Jääkärien kotiinpaluun satavuotisjuhlaa vietetään 23.–25.2.2018 Vaasassa. Jääkärien paluupaikassa järjestetään yleisölle avoin Jääkäriseminaari. Vaasassa pidetään puolustusvoimien järjestämä paraatikatselmus ja ohimarssi. Mukana on Saksan asevoimien keskussotilassoittokunta, saksalaisen Wachbataillonnin edustusosasto sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssilla olevia suomalaisia ja saksalaisia vapaaehtoisia reserviläisiä.