Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen selvityksen perusteella 81 prosenttia suomalaisista ei hyväksy kuritusväkivaltaa edes poikkeustapauksissa. Ennen kuritusväkivallan kieltämistä vuonna 1984 lasten kurittamista piti hyväksyttävänä noin puolet suomalaisista.
Toisaalta 41 prosenttia vastaajista kertoi joskus turvautuneensa johonkin kuritusväkivallan muotoon lastensa kasvatuksessa. Todellinen luku saattaa Lastensuojelun Keskusliiton mukaan olla suurempikin, sillä melko suuri osa vanhemmista ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen.
Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntijan Sauli Hyvärisen mukaan kurittaminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa.
– Esimerkiksi piiskaamista ei käytetä kasvatuskeinona enää juuri ollenkaan. Toisaalta tukistamista ei täysin mielletä kuritusväkivallaksi, sillä 28 prosenttia vastaajista hyväksyy sen ja 24 prosenttia on tukistanut lapsiaan. Se on ehdottomasti liikaa. Kehitys on siinäkin onneksi ollut positiivista, sillä vielä kymmenen vuotta sitten jopa puolet vanhemmista oli tukistanut lastaan.
Vaikka kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt, on sillä uhkaaminen lasten kasvatuksessa jopa hieman yleistynyt. Suomalaiset kuitenkin suhtautuvat erittäin kielteisesti väkivallalla uhkailuun ja pitävät sitä lapselle haitallisempana kuin esimerkiksi tukistamista.
Erityisen haitallisena vastaajat pitivät sitä, että lasta nälvitään tai vähätellään, pelotellaan tai altistetaan perheväkivallalle. Lapselle huutamisen hyväksyi kasvatuskeinona noin puolet vastaajista ja lapsen toistuvan määräämisen yksin rauhoittumaan reilu kolmasosa.
– Niin sanottua jäähypenkkiä on alettu enenevässä määrin käyttämään lasten kasvatuksessa ja se on voinut osaltaan vaikuttaa positiivisesti kuritusväkivallan käytön vähenemiseen, arvioi Hyvärinen.
Hänen mielestään on hyvä kuitenkin muistaa, että myös yksin tunteiden kanssa jättämisellä on haitallisia vaikutuksia lapsiin.
Lasten fyysistä kurittamista pitää hyväksyttävänä kasvatuskeinona ainakin poikkeustapauksissa 18 prosenttia miehistä ja 8 prosenttia naisista. Naiset kuitenkin käyttävät väkivaltaista kurittamista keskusliiton selvityksen perusteella enemmän kuin miesvastaajat.
Liiton arvion mukaan osan eroista saattaa selittää se, että miehet jättivät naisia useammin vastaamatta kysymykseen. Toisaalta liiton mukaan myös useissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että naiset kohdistavat lapsiin enemmän väkivaltaa kuin miehet. Lisäksi miesten kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt nopeammin kuin naisilla viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Hyvärisen mukaan kokemukset kuritusväkivallasta omassa lapsuudessa lisäävät todennäköisyyttä sen käytölle lasten kasvatuksessa.
– Asenteilla on suuri merkitys, sillä niistä vanhemmista, jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen, noin 80 prosenttia myös käyttää sitä, hän muistuttaa.
Lastensuojelun Keskusliitto julkaisee tänään tiistaina kello yhdeksältä verkkosivuillaan selvityksen Piiskasta jäähypenkkiin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017. Selvitystä varten haastateltiin noin tuhatta suomalaista.
