Suomessa on noin 220 jäähallia. Energiankäyttöä tehostamalla halleissa voitaisiin Energiakolmion mukaan saavuttaa kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuodessa.
– Esimerkiksi ilmanvaihdon ohjaaminen hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden mukaan sekä valaistuksen ohjaaminen ja uusiminen ledeiksi ovat hyviä keinoja säästää energiaa, kertoo Energiakolmion asiantuntija Mikko Pulkkinen yrityksen tiedotteessa.
Järkevää olisi hänen mukaansa myös sijoittaa jäähalli ja uimahalli vierekkäin. Jään tekeminen synnyttää lauhdelämpöä, joka voitaisiin ohjata lämmittämään uimahallin vettä.
Asiantuntija Pekka Paavola Suomen Jääkiekkoliitosta arvioi, että tavallinen jäähallin käyttäjä ei juurikaan voi vaikuttaa energiatehokkuuteen, mutta henkilökunnan koulutus ja toiminta voi tuoda merkittäviä säästöjä.
– Heidän tulisi seurata koneiden toimintaa ja kirjata ylös lämpötila-, kosteus- ja energiankulutuslukuja. Jos poikkeamia ilmenee, pitää selvittää mistä ne johtuvat, Paavola kertoo.
Myös asianmukainen jäästä huolehtiminen on hänen mukaansa tärkeää. Hyvin hoidettu jää on vain 2-3 senttiä paksua, kun taas huonolle hoidolle jäänyt voi olla jopa 10 senttiä paksua. Liian paksu jää toimii eristeenä ja kuluttaa paljon energiaa.