Tilapäivitykset ja kuvat leviävät verkon yhteisöpalveluissa osin arvaamattomasti, ja niiden julkaisijan voi olla vaikea arvioida, miten tutut ja tuntemattomat niitä tulkitsevat. Kun perinteisiä kasvokkain tapahtuvia vuorovaikutustilanteita määrittelevät aika ja paikka, verkossa avoimuutta tai haluttomuutta muiden kohtaamiseen on hankalampi ilmaista.
Airi Lampisen väitöstutkimuksen mukaan yksityisyysasetukset eivät ole ainoa keino säädellä sisältöjen jakoa ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Hänen mukaansa yhteisöpalveluiden käyttäjät tukevat toisiaan sosiaalisten rajojen hallinnassa.
Tutkimushaastatteluihin osallistuneet 20–30-vuotiaat suomalaiset kertoivat esimerkiksi, että kaveriporukassa saatetaan jutella, millaisia kuvia yhteisöpalvelussa julkaistaan. Samoin etsitään yhteisiä pelisääntöjä kuvan poistamiselle silloin, kun joku ei esiinny kuvassa edukseen ja toivoo sen poistamista.
– Ihmiset painottavat huomaavaisuutta verkossa. Jaettavaa sisältöä mietitään sen kannalta, ettei se loukkaisi muita, ja samaa luotettavuutta odotetaan vastavuoroisesti muilta. Jos kaveri mokaa yhteisöpalvelussa, muut eivät välttämättä tulkitse sitä hirveän vakavasti, vaan pyrkivät jättämään asian omaan arvoonsa tai ajattelemaan sen parhain päin, Lampinen kuvailee väitöstiedotteessaan.
Hän määrittä, että sosiaalisten rajojen hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, joka ulottuu myös verkosta verkon ulkopuolisiin kohtaamisiin.
Lampinen kollegoineen haastatteli lähes 80:tä nuorta suomalaista aikuista vuosina 2007–2012. Tarkasteltavia yhteisöpalveluja olivat Facebook, LinkedIn, Last.fm sekä Aalto-yliopiston projektissa alun perin kehitetty verkkopalvelu Kassi (nykyään Sharetribe).
VTM Airi Lampisen väitöskirja Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 3. tammikuuta.