Vaikka Suomi ei tuo Lähi-idästä lainkaan raakaöljyä, tulee alueen kiristynyt tilanne näkymään myös suomalaisautoilijan kukkarossa. Näin toteaa tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto Turun Sanomien kolumnissaan.
Suomi tuo öljytuotteita maista, jotka ovat riippuvaisempia Lähi-idän öljystä, Liuhto kirjoittaa.
– Lisäksi tulee muistaa Israelin ja Yhdysvaltain Iran-iskun välillinen vaikutus, mikä tulee nostamaan öljyn hintaa myös meillä. Jää nähtäväksi, kuinka pian maksamme bensalitrasta yli kaksi euroa.
Professori ruotii kolumnissaan Lähi-idän geopoliittisen- ja taloudellisen merkityksen syitä. Keskeinen tekijä on öljy, ja kamppailu energiavaroista tulee jatkumaan niin kauan kuin maailmantalous nojaa öljyyn ja kaasuun. Vaikka Yhdysvallat ja EU eivät ole entiseen tapaan riippuvaisia Lähi-idän öljystä, tulee puolet Kiinan raakaöljystä alueelta, Liuhto toteaa.
Persianlahden ja Omaninlahden yhdistävän Hormuzinsalmen sulkeminen ajaisi Kiinan tiedusteluprofessorin mukaan taloudellisiin vaikeuksiin. Iran on uhannut sulkevansa salmen vastauksena Israelin ja Yhdysvaltojen kesällä tekemille iskuille.
Lähi-idän meriteiden merkitys korostui, kun konttilaiva Ever Given tukki Suezin kanavan viikoksi vuonna 2021. Merkittävä osa maailman konttirahdista ei onnettomuuden aikana päässyt liikkumaan.
– Pääosa maailman suurimmasta kauppavirrasta eli Euroopan unionin ja Kiinan välisestä kaupasta tapahtuu Lähi-idän meriteiden kautta, Liuhto muistuttaa.