Suomessa tehdään kansainvälisesti verrattuna paljon itsemurhia ja itsemurhayrityksiä, mutta keskustelu aiheesta on usein väärillä raiteilla.
Erityisen haitallisia ovat Turkan mielestä puheet, joissa ryhdytään syyttämään itsemurhaa yrittänyttä huomion hakemisesta. Monesti tähän syyttelyyn liittyy myös väite, että itsetuhoisella käytöksellä henkilö yrittää saada itsensä vain nopeammin erikoissairaanhoidon piiriin tai sairaalajaksolle.
– Itsetuhoiset teot ovat aina vakavasti otettavia asioita. Vähättelemällä asiaa, tai syyttämällä henkilöä huomion hakemisesta aiheutetaan valtavasti lisää tuskaa ja vaikeuksia. Vähättelyllä mitätöidään ja nollataan epätoivoisessa tilanteessa oleva ihminen ja hänen kokemat tuntemuksensa, Turkka sanoo.
Hänen mukaansa itsetuhoajatusten taustalla on usein masennus, johon liittyy kokemuksia hylkäämisestä. Hoidotta jättäminen vahvistaa nämä hylkäämisen kokemukset ja tilanne voi toimia siten laukaisijana lopulliselle teolle.
– Sen lisäksi, että yhden ihmisen ainutkertainen elämä tuhoutuu, myös lähiympäristölle tuotetaan lamaannus ja elinikäinen tuska, Turkka muistuttaa.
Kun olo on tuskainen, tulevaisuus näyttää vain tuskalta
Teon motiivin epäileminen johtaa ajatukseen, että itsetuhoinen ihminen pyrkii näillä äärimmäisillä toimilla saamaan itselleen hyötyä. Turkan mukaan tällainen asenne on järkyttävä ja ihmisarvoa alentava.
– Kun olo on tuskainen, missään ei näy mitään hyvää, tulevaisuus näyttää vain tuskalta, ei ole mitään, kaikki on loppu. Ihminen voi alkaa nähdä ainoana mahdollisuutena vain pois pääsyn. On turha puhua mistään itsekkyydestä silloin kun ihminen ei näe enää muuta vaihtoehtoa kuin tappaa itsensä, Turkka sanoo.
Turkka korostaa, että itsetuhoiseen käyttäytymiseen pitää aina puuttua välittömästi ja intensiivisesti. Säästöjä ei voida hakea näiden ihmisten auttamisesta.
– Jos ihminen käyttää hätähuutonaan itsensä satuttamista, kyseessä on äärimmäinen hätä, eikä mitään huomion hakemista. Hoitojärjestelmän apua on silloin yksinkertaisesti pakko saada, Turkka vaatii.