– Neljätoista turhaa tragediaa lisää. Tilaston kehityssuunta on aivan väärä, sano Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka tiistaina julkistetusta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Tilaston mukaan 15–24-vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes.
Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa.
– Nuoren itsemurha – elämänpolun päättyminen alkumetreillä – on inhimillisistä tragedioista suurimpia. Ammattiavun ja mahdollisen lääkehoidon rinnalla yksikin välittävä aikuinen tai mukaansa hyväksyvä yhteisö on nuoren selviytymiselle tärkeä. Mielen sairastuttua sillä, että pääsee kiinni arkeen ihmisen, tekemisen tai ryhmän kautta, on kuntoutumiselle ratkaiseva merkitys, sanoo Sydänmaanlakka.
Mielenterveyden keskusliitto perää Suomeen kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa.
– Suomi oli ensimmäinen maa, jossa tällainen otettiin käyttöön. Ohjelmaa ei kuitenkaan ole päivitetty ja se on kauan sitten unohtunut. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite.
Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus.
– Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat siis olemassa, tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää uusi ohjelma Suomeen.
Suomessa itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein ja korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Itsemurhat aiheuttavat paitsi suurta inhimillistä kärsimystä, ne myös maksavat Suomelle noin miljardi euroa vuodessa.