Anita K. Haataja selvitti oman koululuokkansa 7–8-vuotiaiden oppilaiden vastuun ilmenemistä ja neljän erilaisen oppilaan vastuun kehittymistä kahden kouluvuoden aikana. Vastuu ilmeni esimerkiksi rohkeutena ilmaista omia mielipiteitä, itsetietoisuuteen heräämisenä, vapauden vaatimuksena ja aloitteellisuutena.
Vastuullisuuteen kasvattamisessa tärkeää on oppilaita osallistavan oppimisympäristön järjestäminen sekä se, miten opettaja kohtaa kasvatettavansa.
Haatajan tutkimuksessa yhdeksi vastuun elementiksi nousee oppilaiden kyky itsenäiseen ja rohkeaan mielipiteiden ilmaisuun. Tätä opeteltiin erilaisten keskustelujen avulla.
Keskustelutilanteet syntyivät, kun oppilaat pääsivät osallistumaan oman ryhmänsä toimintaan huolehtimalla luokan työtehtävistä ja ohjaamalla sekä johtamalla vuorollaan ryhmänsä toimintaa.
Tällainen oppilaiden vaikuttamisen ääni on mahdollistanut tunteen saada olla itseään johtava subjekti, itsensä ”pomo”.
Haatajan mukaan tietoinen vastuuseen kasvattaminen voi ehkäistä myös koulukiusaamista.
– Oppilas, joka on päässyt oppimaan eettistä vastuunottoa itsestä ja toisista sekä vastuuseen kasvamista osallistumisen, valintojen ja pienten yhteisten päätösten avulla, ei ole todennäköisesti kiusaaja eikä kiusattu. Tällainen oppilas on oppinut ottamaan pienetkin kiusaamisen kaltaiset asiat rohkeasti esille, Haataja sanoo väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa vastuun oppiminen on prosessimaista oppimista, joka tapahtuu monella eri tasolla arkitoimintojen aikana.
– Vastuuta opitaan vastuuseen kasvamisena, toimintakokonaisuuden hoitamisen avulla, vaiheittaisen ohjaamisen avulla itsevastuun ja yhteisvastuun vuorotteluna sekä tiedostamisen, tahtomisen ja asioista päättämisen opetteluna.
Kasvatustieteen maisteri Anita K. Haatajan väitöskirja ”Siinä pitäs pomottaa itteään…” Tapaustutkimus vastuuseen kasvamisesta alkuopetusluokassa tarkastetaan 12. syyskuuta Lapin yliopistossa.