Itäradan pääsuuntaselvityksessä löydettiin useita linjausvaihtoehtoja, jotka täyttävät 300 kilometrin tuntinopeudelle asetetut vaatimukset. Suurnopeusjunille soveltuva kaksiraiteinen Itärata on suunnitteilla välille Lentorata–Porvoo–Kouvola.
Toteutuessaan Itärata liittäisi Porvoon raideliikenteen piiriin ja nopeuttaisi matka-aikoja itäiseen Suomeen. Itäradan vaikutusalueella asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista.
– Suomen mittakaavassa Itärata on suurimpia väylähankkeita ja sen merkitys itäiselle Suomelle on elintärkeä. Raideliikennettä suunnitellaan sadan vuoden strategisena investointina ja suunnittelu vie helposti vuosikymmenen. Kun rata toimii ja täyttää liikkumisen tarpeet, kukaan ei kaipaa menneisyyteen, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva sanoo.
Pääsuuntaselvityksessä Itärataa on tarkasteltu mahdollistavana ratana, jolloin rataverkkoa voidaan laajentaa lähijunaliikenteen ja sen vaatimien seisakkeiden ja muiden rataosuuksien liittämiseksi joustavasti Itärataan.
Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti Porvoon ympäristöä ja uuden aseman sijaintia kolmen eri vaihtoehdon kautta. Asemien suunnittelun lähtökohtana on Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton vuonna 2023 julkaistussa selvityksessä esitetyt asemasijainnit.
– Porvooseen suunnitellaan henkilöliikenteen asema. Asemavaihtoehdoista kaksi sijoittuu keskustan alle tunneliin ja yksi maan päälle Kuninkaanportissa, Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.
Useita vaihtoehtoja
Työn aikana laadittiin useita eri ratalinjausvaihtoehtoja, joita tarkasteltiin osuuksilla: Lentoradasta erkaneminen (Lentorata–Paippistentie), Paippistentie–Porvoo, Porvoo–Koskenkylä, Koskenkylä–Elimäki, Elimäki–Koria.
Ratalinjauksien vaihtoehdot suunniteltiin nopeustasolle 300 km/h huomioiden muun muassa linjauksien tekninen toteutettavuus, kaavoitus, maankäyttö sekä luonnonympäristö ja maisema.
– Esimerkiksi Koskenkylän kohdalla, Lapinjärvi–Myrskylä-linjalla, on kaksi toistaiseksi tasaveroista linjausvaihtoehtoa, joiden osalta valinta tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perusteella vuoden 2025 lopulla, Weurlander kertoo.
Pääsuuntaselvityksen aikana tunnistettiin lisätutkimuksia vaativia kohteita, joita selvitetään tarkemmin helmikuussa alkavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA).
Vaikutukset matka-aikaan ulottuvat Savon ja Karjalan ratoihin
Itärata suunnitellaan ensisijaisesti nopeaksi henkilöliikenneradaksi. Itärata lyhentäisi nykyisellä junakalustolla matka-aikaa Helsingistä Kouvolaan viidenneksellä. Porvoon ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi noin puoleen tuntiin bussin korvautuessa junalla.
Kouvolassa rata haarautuu nykyisiin Savon ja Karjalan ratoihin. Tavoitteena on kolmen tunnin matkustusaika Helsingistä Kuopioon ja Joensuuhun.
Itäradan linjausvaihtoehtojen kustannusarviot pääsuuntaselvityksen mukaan ovat 1,6–3,0 miljardia euroa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on tunneleiden kokonaispituus.
Edullisin vaihtoehto ei sisällä maanalaista asemaa Keravalle eikä Porvooseen, kalleimmassa vaihtoehdossa Porvooseen rakennettaisiin maanalainen asema ja Keravalle asemavaraus.
Suunnitteluvaihe kestää 2030-luvun taitteeseen, ja radan toteutuessa liikennöinti Itäradalla voisi alkaa 2030-luvun lopulla.