Kyseessä on yksi RKTL:n ja SYKE:n antamasta kuudesta suosituksesta, joilla halutaan edistää ja sovittaa yhteen Saaristomeren kalastusta, kalankasvatusta ja muita käyttömuotoja. Laitokset selvittivät Saaristomeren kestävää käyttöä osana EU:n rahoittamaa COEXIST-projektia, joka tutki Euroopan merialueiden kestävää käyttöä.
Laitokset suosittavat myös kansallisen kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelman toteuttamista ja sen ottamista huomioon ympäristölupaprosessissa. Niin ikään RKTL ja SYKE haluavat kehittää merialueen suunnittelua alueellisen yhteistyön avulla.
Kalastajia laitokset rohkaisisivat vähäarvoisen kalan poistokalastukseen ja haluavat toimintaan taloudellista tukea.
– Ravinteiden poisto vähäarvoista kalaa kalastamalla otetaan mahdolliseksi kompensaatiotoimeksi kalankasvatuksen lupia myönnettäessä. Hallinnan toimivuutta ja hyväksyttävyyttä edistetään eri tahojen välisellä yhteistyöllä ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisella, kaksi muuta suositusta kuuluvat.
Ohjaamalla kalankasvatusta kaikkien osapuolien kannalta edullisimmille alueille RKTL ja SYKE uskovat vähennettävän ristiriitoja muiden vesialueen käyttäjien kanssa.
– Sijainninohjauksella voidaan yhdistää saman yrittäjän laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kalankasvattamoiden määrää supistuisi Saaristomerellä jopa 60 prosenttia. Samalla vähentyisi puolen kilometrin säteellä kasvattamoista sijaitsevien kesämökkien määrä yli 80 prosenttia nykyisestä. Myös kalankasvatuksen kannattavuus parantuisi, sillä suurempien laitosten tuotantokustannukset olisivat pienemmät, laitokset uskovat.
Yhtenä osana tutkimusta selvitettiin Suomen ja Ruotsin eroja kalankasvatuksen hallinnassa ja suunnittelussa. Molemmat maat ovat soveltaneet tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, joka on rajoittanut tuotantoa. Viime vuosina ruotsalaiset kasvattajat ovat kuitenkin voineet lisätä tuotantoa ja suomalaiset ovat siirtäneet tuotantoaan Ruotsiin. Näin ollen tiukka suomalainen lupakäytäntö on siirtänyt tuotantoa ja työllisyys- ja ympäristövaikutuksia toisaalle Itämeren valuma-alueella.
Ruotsissa viranomaiset ovat kalankasvatuslupaa hakevien kanssa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa lupaprosessin eri vaiheissa kuin Suomessa. Tämä taas heijastuu elinkeinon näkökulmien laajempana huomioon ottamisena lupapäätösten sisällössä.