Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun merkitys nousi presidentti Sauli Niinistön mukaan yhdeksi valtionpäämiesten työillallisen keskeisistä teemoista.
Eiliselle työillalliselle osallistuivat Naton jäsenvaltioiden päämiesten lisäksi myös presidentti Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.
Suomeen ja Ruotsiin on kohdistunut poikkeuksellisen runsaasti mielenkiintoa puolustusliitto Naton meneillään olevassa huippukokouksessa Varsovassa. Taustalla ovat Itämeren alueen kiristynyt turvallisuustilanne, Suomen osalta lisäksi presidentti Niinistön ylläpitämä keskusteluyhteys Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
Vuoropuhelu Venäjän kanssa ja pelote ovat nyt tasapainossa, presidentti Niinistö totesi tiedotustilaisuudessaan.
Venäjä-lähentymistä ei näköpiirissä
Vaikka huippukokousta on sävyttänyt syvä epäluottamus Venäjää kohtaan, keskusteluyhteyden säilyttämistä Moskovaan pidetään siis edelleen tärkeänä.
Krimin laittoman miehityksen jälkeen Nato päätti keväällä 2014 jäädyttää kaiken sotilas- ja siviiliyhteistyönsä Venäjän kanssa. Nato-Venäjä-neuvoston katsottiin kuitenkin voivan edelleen kokoontua tarpeen vaatiessa. Käytännössä kokouksia on ollut harvakseltaan.
Neuvoston seuraava kokous on määrä järjestää pian huippukokouksen jälkeen 13. heinäkuuta.
Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Venäjän kanssa käytävät keskustelut painottuvat Ukrainan tilanteeseen ja kriisin laukaisemiseksi solmittujen Minskin sopimusten täytäntöönpanoon.
Venäjän Nato-suurlähettiläs Alexander Grushko on puolestaan sanonut, että neuvostossa käsiteltäisiin Naton lisääntynyttä sotilaallista toimintaa Venäjän rajojen läheisyydessä. Kreml väittää Naton toimivan vastoin vuonna 1997 solmittua Venäjän ja puolustusliiton välistä perussopimusta, kun taas Nato on toistuvasti korostanut toimintansa olevan täydessä sopusoinnussa sen kanssa.
Vielä kaksi vuotta sitten Naton edellisessä huippukokouksessa esiintyi tiettyjä toiveita siitä, että Venäjä-suhteiden jääkausi olisi sittenkin jäänyt suhteellisen lyhyeksi. Nyt Varsovassa puolustusliiton tulevaisuutta koskevia linjauksia on kuitenkin tehty sen johtopäätöksen pohjalta, että olennaista muutosta parempaan ei Euroopan turvallisuustilanteessa ole pitkään aikaan realistista odottaa.
Toimittaja: Heikki Halala, Varsova.