Hallien karvanvaihtoaikaisen esiintymisen ydinalue on edelleen Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen lounaissaaristossa. RKTL:n mukaan laskentakanta on kasvanut Keski-Ruotsin saaristossa tasaisesti koko 2000-luvun, kun taas Suomen puolella kasvua ei ole tapahtunut enää viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.
Myös Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on ollut selvää kasvua, mutta siellä laskettujen eläinten osuus kokonaislaskentakannasta on vielä varsin pieni. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä hallien jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.
Laskennat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa pääasiassa lentolaskentoina koko hallien säännöllisen esiintymisen alueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Osa hylkeistä on kuitenkin parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kannan koon kehityssuunnan.
Kaikki laskenta-alueet käydään läpi kahden viikon sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Karvanvaihtoaikaisen esiintymisalueen luodoilta lasketaan hallit tänä aikana 2-3 kertaa ja kultakin alueelta suurin päiväsumma otetaan huomioon laskentakantaa määritettäessä.
Vuoden 2013 laskennat tehtiin 20.5.–2.6. Ydinalueiden laskentatulos perustuu 27.5.–2.6. tehtyihin lentolaskentoihin. Kevään laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta vaihtelevat. Erityisesti laskennan alussa sumut haittasivat laskentaa hallien esiintymisen ydinalueella. Lisäksi Perämerellä oli jäitä vielä varsin myöhään, mikä saattoi vaikuttaa nähtyjen hallien määrään.