It-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo kyllästyneensä verkon ja sosiaalisen median huijareihin.
– Huijauksia tulee oikealta ja vasemmalta, eikä niille voi tehdä mitään. Poliisi ei tutki tapauksia ja kaikki on oman tarkkaavaisuuden varassa. Ei tämän näin pitäisi olla. Miksi emme maksaisi samalla mitalla ja iskisi takaisin, hän kysyy blogissaan.
Hän kertoo saaneensa ”Voitko antaa minulle matkapuhelinnumerosi?” -viestin turkkilaiselta Facebook-huijarilta. Konnuudesta tietoinen Järvinen tahtoi jymäyttää viestin lähettäjää ja tuhlata tämän aikaa.
– Tällä kertaa päätin kokeilla nöyrän uhrin sijaan jotain uutta. Vastasin myöntävästi ja lähetin puhelinnumeroni.
Huijari kertoi, että Järvinen saa pian puhelimeensa koodin, jolla osallistutaan kilpailuun. Todellisuudessa kyseessä oli Microsoftin nelinumeroinen tunnistuskoodi.
– Huijaus toimii siis edelleen, eikä Facebook välitä suodattaa huijausviestejä, vaikka se oli teknisesti hyvin helppoa, it-asiantuntija toteaa.
Hän syötti huijarille Messengeriin tietenkin toisen koodin.
– Jos tässä vaiheessa syöttää oikean koodin, Facebook-tili kaapataan ja sitä käytetään uusien uhrien huijaamiseen.
Huijari vastasi pian, että koodilla voittaa 4 050 euroa. Voitonmaksua varten Järviseltä kysyttiin tilitietoja.
– Viimeistään tässä vaiheessa on selvää, että huijaus on varsin työläs – se sitoo huijarin koneen ääreen ja pakottaa tämän käyttämään ahkerasti Googlen käännöskonetta (ellei apuna sitten ole paikallisia suomalaisia). Huijari tuntee ilmeisen hyvin suomalaiset verkkopankit, koska se osasi kysyä suomeksi pankin nimen ja pyytää käyttäjätunnusta.
Hän antoi myös tähän väärät tiedot. Huijari pyysi kirjautumaan verkkopankkiin ja hyväksymään siirron.
– Kiusasin huijaria väittämällä, ettei mitään kuitattavaa siirtoa ole näkyvissä. Lopulta hän halusi varmistaa, olinko kirjoittanut numeron oikein. Oli aika viheltää peli poikki, Järvinen kirjoittaa.
– Olisin halunnut nähdä kaverin ilmeen, kun hän huomaa käyttäneensä aikaa uhriin ja tajuaa tulleensa itse vedätetyksi. Olisin toivonut, että hän olisi avautunut huijausten toimivuudesta, mutta huijari pisti linjan poikki sen kummemmin selittämättä. Olipa tyly kaveri.
Järvinen toivoo, että myös muut ryhtyisivät vedättämään huijareita ja viemään näiltä aikaa.
– Entä, jos ottaisimme tavaksi huijata huijareita, maksaa potut pottuina? Syöttäisimme aina kalastelulomakkeisiin keksittyjä käyttäjätunnuksia ja salasanoja, tilinumeroita ja koodeja. Nykyiset välimieshyökkäykset vaativat huijareilta henkilökohtaista läsnäoloa ja ne vievät aikaa. Näitä ei voi automatisoida vanhojen kalastelujen tai pornokiristyskirjeiden tavoin, hän kirjoittaa.
– Jos riittävän moni suomalainen toimisi näin, sana voisi levitä ja huijarit oppisivat karttamaan suomalaisia uhreja tietäen, että huijarien huijaaminen on maan tapa.
It-asiantuntija muistuttaa kuitenkin vaaranpaikoista.
– Huijaamisessa on omat riskinsä, eikä sitä kannata tehdä ellei tiedä, mihin on ryhtymässä. Väärien tietojen syöttäminen voi jossain tapauksissa olla vastoin lakia. Aina voi tosin vedota näppihäiriöön, eivätkä huijarit tule Suomeen vaatimaan oikeutta itselleen, hän toteaa.
– Sekin on mahdollista, että puhelinnumeroni päätyy huijarin kostona häirikkösoittajille tai muihin huijauksiin. Valitettavasti tämä huijaus ei toimi ilman oikeaa puhelinnumeroa, joten otin riskin.