Syyskuun alussa Israelin Suomen ja Viron suurlähettilääksi tulleen Dov Segev-Steinbergin isä syntyi Puolassa ja äidin suku tuli Tsekkoslovakian, Unkarin ja Itävallan alueelta.
Natsit murhasivat Segev-Steinbergin isänisän ensimmäisten joukossa valtaan tultuaan. Isänäiti ja hänen siskonsa murhattiin Treblinkan tuhoamisleirillä. Isä ja hänen sisaruksensa piiloutuivat kahden ja puolen vuoden ajaksi viljelijätuttavansa avulla.
Äiti joutui siskojensa kanssa Unkarissa 1944 ensin gettoon ja sitten kuolemanmarssille kohti keskitysleirejä. Hän selviytyi ja tapasi Auschwitzista selviytyneen oman äitinsä, siis Segev-Steinbergin äidinäidin, heidän toipuessaan sairaalassa Budapestissa.
Haganahiin värvätty tuleva isä oli mukana laivassa, joka lähti Haifaan 1948 auttamaan juuri itsenäistynyttä Israelin valtiota. Hän tapasi niin ikään Israeliin muuttaneen tulevan äidin ja he avioituivat 1953.
– Minun tarinani on periaatteessa tarina Israelin valtion synnystä ja niistä ihmisistä, jotka sen loivat, suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg sanoo juutalaisen seurakunnan Hakehila-lehdessä.
Segev-Steinberg on ollut vuodesta 1983 Israelin ulkoministeriössä, mutta ei aiemmin Euroopassa.
– Rakastuin Suomeen ensi silmäyksellä. Kaikkialla huokuva rauhallisuus ja hiljaisuus, kaunis arkkitehtuuri, elämäntyyli, ihmiset ja niin edelleen toi elävästi mieleeni sen Euroopan mistä vanhempani aikoinaan niin paljon kertoivat minulle, hän kertoo.
– Minulle tuli vahva tunne, että olin tullut kotiin. Tätä tunnetta voimisti myös se, että vanhempani joutuivat aikoinaan pakenemaan Euroopasta vainoojiaan.
– Nyt monen vuosikymmenen jälkeen palaan Eurooppaan Israelin valtion edustajana, Israelin suurlähettiläänä. Voitte vain kuvitella mitä tämä merkitsee minulle. Tämä on suuri kunnia ja tunnen myös henkilökohtaista voitonriemua kun palaan Eurooppaan holokaustista selviytyneiden vanhempien jälkeläisenä juutalaisten oman valtion edustajana. Ympyrä on sulkeutunut, hän toteaa Hakehilassa hieman liikuttuneena.
Segev-Steinbergilla oli jo lapsena erityinen kytkös pohjoismaihin, kun häneen oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen kirja Elle Kari, hajalda miLapland eli Elle Kari, tyttö Lapista.