Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit saadaan palvelemaan paremmin arkea sekä suhtautumista palvelurobotteihin.
VTT:n mukaan on syntymässä nopeasti kasvava, uusi senioripalvelujen kuluttajamarkkina, jossa edelläkävijäorganisaatiot saavat kilpailuedun.
Monen ikäihmisen tai muistisairaan terveys tai kyky pärjätä kotona voi heikentyä huomaamatta. Kaukana asuvat omaiset tai terveydenhuolto eivät pysty seuraamaan riittävän tarkasti toimintakyvyn muutoksia. Reagointi heikentyneeseen tilanteeseen voi jäädä liian myöhäiseksi, ja ikäihmisen toimintakyky saattaa romahtaa.
– Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että koko yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta riittävän varhaisessa vaiheessa, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas VTT:n tiedotteessa.
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi asuu kotonaan pitkään. Suomessa on jo nyt yli 65-vuotiaita noin 20 prosenttia väestöstä ja vuonna 2030 arviolta reilut 25 prosenttia. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa.
Hyvinvoinnin ja hyvän arjen kannalta omassa kotona pärjäämistä on tärkeä tukea mahdollisimman monipuolisesti. Huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan arjen kriittiset muutokset.
Ratkaisut hyödyntävät erityisesti ikäihmisen aktiivisuuden tunnistavaa anturiteknologiaa ja esineiden internetiä eli IoT:tä. Tietoa keräävät kodinkoneet, talotekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit.
– Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu. Nojatuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Ulko-oven avaaminen yöaikaan voi olla hälytysmerkki muistisairaudesta, VTT kertoo.
Ikäihmiset voivat siirtää antureiden keräämät tiedot valtuuttamilleen tahoille, esimerkiksi kotihoidon henkilökunta ja hoitava lääkäri voivat käyttää tietoja suunnitellessaan henkilön tarvitsemia palveluja, hoitoa tai lääkitystä.
Koska tiedon tulkinnassa ja eteenpäin välittämisessä korostuvat kysymykset tiedon omistajuudesta ja yksilön yksityisyydensuojasta, kehitystyön on tärkeää tapahtua yhdessä ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa.
Digitaalisille senioripalveluille on kysyntää
Hyvää ikääntymistä tukeville digitaalisille senioripalveluille on kysyntää. Suomalaisten suhtautuminen robotteihin on Euroopan positiivisimpia. Suomalaisista 73 prosenttia suhtautuu robotteihin positiivisesti. EU-maista Suomella on eniten kokemusta robottien käytöstä työssä (11 %).
Kymmenen vuoden sisällä 37 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ostamaan robotin kotiinsa. Luku on EU-maiden toiseksi korkein. EU-keskiarvo on 20 prosenttia.
– Kehityksen myötä hoivapalvelun tulevaisuutta ovat erilaiset robotit, joiden tehtävänä on esimerkiksi avustaa ja viihdyttää senioreita omassa kodissa tai palvelutalossa, edistää sosiaalisia suhteita lähiomaisiin sekä hoivatyön tukeminen, VTT kertoo.