Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan tämä tapahtuisi jopa 20 prosentin erolla vastustajaan, maan islamistien tukemaan ex-kenraali Subianto Prabowoon. Widodon noustua presidentiksi vuonna 2014, hän voitti Prabowon kuuden prosentin kannatuserolla.
Tuon vaalin jälkeen Indonesiassa on koettu islamististen ryhmien voimakasta – muun muassa Saudi-Arabiasta rahoitusta saavaa – toimintaa maan moniuskontoisuutta ja moniarvoisuutta vastaan.
Vaalikampanjan loppumetrit saattavat vielä muuttaa kannatuslukemia, mutta asetelmat vaaleissa ovat selvät. Ne, jotka tahtovat Indonesian säilyvän demokratiana ja yksilön vapauksia kunnioittavana moniuskontoisena valtiona ovat ryhmittyneet Joko Widodon taakse.
Hänen vastustajaansa Prabowoa ei pidetä kovin uskonnollisena ehdokkaana, mutta valtapyrkimyksissään hän on ilomielin ottanut vastaan islamistien tuen ja tehnyt liiton heidän kanssaan.
Prabowo antoi kaksi vuotta sitten pidetyssä pääkaupunki Jakartan kuvernöörin vaalissa tukensa islamistien tukemalle ehdokkaalle Anies Beswedanille, joka syytöksiä sadelleessa vaalikampanjassa voitti vastustajansa, Widodon tukeman ja tuolloin istuvan pormestarin Basuki Purnaman.
Purnama on maan kiinalaisperäiseen väestöön kuuluva kristitty ja islamistit julistivat marssein ja uhkailuin sanomaa, jonka mukaan kristityt eivät voi toimia maailman suurimman muslimimaan johtavissa tehtävissä.
Vaalin jälkeen lähinnä Islamin puolustusrintama FPI:n johdolla toimineet islamistit onnistuivat painostamaan oikeudelta päätöksen, jonka mukaan Purnama oli syyllistynyt jumalanpilkkaan käyttäessään puheessaan sanaa Allah, johon islamistien mukaan kristityllä ei ole oikeutta.
Ahok-lempinimellä yleisesti tunnettu ex-pormestari tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen, josta hän äskettäin vapautui. Tuomio sai aikaan myös vastamielenosoituksia Jakartassa ja muissa isoissa kaupungeissa.
Niihin osallistui Indonesian kaikkiin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia demokratian puolustajia, ammattiyhdistysväkeä sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolustajia.
Jakartan kuvernöörinvaalin jälkeen polarisaatio eri pyrkimysten välillä on Indonesiassa selvästi syventynyt. Läheskään kaikki Joko Widodon taakse asettuneet ryhmät eivät pidä häntä ideaalina tai kovin edistyksellisenä demokraattina, mutta kahdesta vaihtoehdosta hän on esimerkiksi Indonesian ihmisoikeus- ja naisten oikeusjärjestöille selvästi mieluisampi ja luotettavampi vaihtoehto.
Islamin puolustusrintama ja toinen näkyvä islamistinen ryhmä Rally Alumni 212 tietävät, että Widodosta ne eivät islamilaisen valtion puolustajaa saa ja tahtovat hänet siksi pois vallasta. Jos Prabowo tulisi valituksi islamistiset puolueet ja ryhmät uskovat Prabowon olevan heille velkaa valintansa johdosta.
Widodon valinta vuonna 2014 herätti Indonesian perinteisessä valtaeliitissä ristiriitaisia tunteita, sillä kenkäkauppiaan poikana hän oli ensimmäinen tuon eliitin ulkopuolelta valittu presidentti.
Prabowo taas oli Indonesiaa vuoteen 1998 verisesti hallinneen kenraali Suharton vävy. Vuosituhannen vaihteessa äänestysikään tulleet muistavat kenraali Prabowon johtamien sotilaiden väkivaltaiset yritykset tuolloin demokratiaa vaatineiden opiskelijamielenosoitusten kukistamiseksi.
Kaksi maailman suurimmiksi sanottua muslimijärjestöä
Indonesiassa toimii kaksi maailman suurimmiksi sanottua muslimijärjestöä. Nahdlatul Ulama (NU) on näistä se, jonka perinteenä on ollut puolustaa moniuskontoisuutta ja demokratiaa. Järjestön linja ei aina ole ollut vakaa, koska siihen on hakeutunut myös konservatiivisia islamilaisia vaikuttajia.
Jonkinlaisena konservatiivien voittona pidettiin sitä, että Joko Widodo valitsi vaalivoiton varmistaakseen varapresidenttiehdokkaakseen NU:n keskeisen vaikuttajan Maruf Aminin. Amin on suhtautunut penseästi esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen vaatimuksiin tasavertaisista oikeuksista muun väestön kanssa.
Widodo – joka on itse muslimi – ilmeisesti kuitenkin ajattelee voivansa Aminin valinnalla torpata islamististen ryhmien syytökset siitä, että hän on anti-islamilainen presidentti. Monet demokratian puolustajat kuitenkin arvostelevat, että Widodon voittaessa varapresidentti Aminista saattaa tulla Troijan hevonen presidentin hallinnossa. Selvitysten mukaan lähes 70 prosenttia 40-miljoonaisen NU:n jäsenistä tukee Widodon uudelleen valintaa.
Toisessa suuressa muslimijärjestössä Muhammadyahissa lukemat ovat taas suunnilleen päinvastaiset, enemmistö järjestön kuuluvista tukee Prabowon valintaa.
Esimerkkeinä Widodon islamin vastaisesta politiikasta islamistit esittävät hänen päätöksensä lakkauttaa Indonesiassa varsin tunnettu Hizbut Tahrir Indonesia -järjestö. Kyseessä on panislamistinen, maailmanlaajuisen islamilaisen kalifaatin luomista kannattanut järjestö.
Toisena esimerkkinä he pitävät Islamin puolustusrintaman imaami Rizieg Shihabia vastaan esitettyä haastetta saapua oikeuteen vastaamaan ns. antipornolain rikkomuksista. Kyseessä on FPI:n tuella säädetty laki, jolla pyrittiin rajoittamaan eroottista sisältöä eri taidemuodoissa ja ihmisten pukeutumisessa. Lailla ei ole laajaa hyväksyntää monikulttuurisessa saarivaltiossa.
Shihab kuitenkin haastettiin lain perusteella oikeuteen vuonna 2017, kun hän oli lähettänyt seksuaalisesti vihjailevia viestejä nuorelle naiselle. Shihab vältti syytteet pakenemalla Saudi-Arabiaan.
Viimeisten vuosien aikana islamistinen liike on onnistunut saattamaan islamilaisen sharia-lain voimaan monissa Indonesian osissa. Täytäntöönpanon muodot tosin vaihtelevat. Joillakin paikkakunnilla paikallishallinnon viranomaisten on noudatettava islamilaista pukukoodia, jossain taas alkoholin jakelu ja nauttiminen on kielletty.
Jotkin islamistiset liikkeet ovat myös ajaneet avioliittojen sallimista alaikäisten kanssa ja rokotusten kieltämistä. Perusteena vaatimuksille on käytetty selityksiä, joiden mukaan avioliittojen salliminen vähentäisi alaikäisten seksuaalista hyväksi käyttöä, ja että rokotukset ovat islamin vastaisia.
Kaikkiaan islamistinen liikehdintä on vaikuttanut myös istuvaan presidenttiin. Hän on alkanut osallistua ahkerasti moskeijoiden jumalanpalveluksiin ja vierailee säännöllisesti islamilaisissa sisäoppilaitoksissa.
Widodon selvään gallup-johtoon saattavat vaikuttaa myös naapurimaa Malesian viime vuoden vaalien tapahtumat. Siellä islamilla oppositiota vastaan ratsastaneen ja koko itsenäisyyden ajan maata hallinneen UMNO-liittouman hallitus äänestettiin pois vallasta. Varsinkin Malesian nuoremmat äänestäjäikäluokat kokivat ahdistaviksi Indonesiaan verrattuna vielä ahdasmielisemmän uskonnollisen vastakkainasettelun.
Indonesiassa maan perustuslakituomioistuin päätti viime vuonna, että maan kuuden hyväksytyn uskonnon ohella kaikki muut uskontoihin liittyvät vakaumukset pitäisi hyväksyä seitsemänneksi sallituksi kategoriaksi, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus voisi toteutua.