Kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) mukaan Suomessa on lukemattomissa tapauksissa myyty yrittäjälle puhelimessa jotain, jota yrittäjä ei mielestään eikä todellisuudessakaan ole ostanut.
Muutaman kuukauden kuluttua hänelle on alettu lähettää laskuja.
Tapaukset ovat jättimäinen ongelma. Harhaanjohtavan markkinoinnin uhriksi sanotaan joutuvan joka vuosi yli 100 000 pientä yritystä.
Laskut ovat tarkoituksellisesti sen verran pieniä, että moni ajattelee pääsevänsä helpommalla maksaessaan ne. Esimerkiksi nettipalveluluettelot ovat tällaisen toiminnan yleisiä kohteita. Yrittäjä alkaa saada laskuja siitä, että hänen nimensä mainitaan jossain luettelossa.
– Myyjä on nykyisin vasta oikeuden päätöksellä velvollinen luovuttamaan puhelintallenteen väitetystä kaupasta. Silloin onkin saattanut käydä esimerkiksi ilmi, että puhelussa annettu myönteinen vastaus on koskenut jotain muuta kuin kauppaa, Jukka Kopra kuvailee.
– Tuolloin on jo aikaa ja tupakkaa palanut tolkuttomasti. Jos kyse on pienehköstä laskusta, pitää olla aika sitkeä sissi, että vie asian loppuun saakka.
Usein myyjät vetoavat tallentamaansa puheluun, mutta kieltäytyvät antamasta tallenteen kopiota. Joskus puhelinnauhoitteen voi kuunnella vain määrätyssä paikassa määrättynä ajankohtana, joskus puhelusta annetaan pyytäjälle litterointi, johon ei voi luottaa.
Harhaanjohtava markkinointi tuottaa suurta vaivaa yrittäjille. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän yksinyrittäjäkyselyn mukaan neljä viidestä vastanneesta oli joutunut häiritsevän tai harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi vuoden aikana. Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan huijauslaskutusta oli kokenut 54 prosenttia vastanneista.
Jukka Kopra on saanut 102 kansanedustajan allekirjoituksen lakialoitteeseensa. Siinä esitetään henkilötietolain muuttamista niin, että myyjällä on pyydettäessä velvollisuus antaa puhelintallenteen kopio.
Lakialoitteen perustelujen mukaan pk-yrityksiin kohdistuva vilpillinen ja harhaanjohtava markkinointi houkuttelee tai pakottaa epäasiallisin keinoin sitoutumaan ei-toivottuun sopimukseen ja maksamaan myyjälle palvelusta tai tuotteesta, jota yrittäjä ei ole puhelimessa tilannut. Tätä usein tehostetaan uhkaamalla maksuhäiriömerkinnällä.
Henkilötietolain perusteella puhelinnauhoitteet ovat yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän henkilötietoja. Tietosuojavaltuutetun kannanoton mukaan henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja.
Lakialoitteessa todetaan, että nauhoite voitaisiin ”toimittaa esimerkiksi sähköpostin liitetiedostona, mikä todennäköisesti olisi sekä rekisterinpitäjän että rekisteröidyn kannalta yksinkertaisinta”. Muutos ei merkitsisi markkinointipuhelun tallentamispakkoa, vaan velvollisuutta antaa tallenteesta kopio.