Terrorismi, kansainväliset jihadistiset verkostot ja Euroopan vapaa liikkuvuus ovat muodostaneet vaikean yhtälön EU-maille, arvioidaan Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa EU:n ulkoinen terrorismin torjunta.
Terrorijärjestö Isis on onnistuttu lyömään sotilaallisesti ja suuri osa taistelijoista on joko paennut tai vangittu jollekin konfliktialueen vankiloista tai pakolaisleireistä, mutta yhteistä EU-linjausta vierastaistelijoista ei ole raportin mukaan löytynyt.
Raportin ovat kirjoittaneet vanhempi tutkija Teemu Tammikko ja tutkija Tuomas Iso-Markku instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmasta.
Heidän mukaansa EU on kuitenkin tehnyt merkittävää työtä joillain sektoreilla vierastaistelijakysymyksessä. Yksi niistä on taistelukentiltä kerätyn todistusaineiston käyttöön liittyvien menetelmien yhtenäistäminen.
Jäsenmaiden viranomaisilla on haasteista huolimatta halu kehittää yhteisiä terrorismin torjunnan keinoja yhä pidemmälle, ja EU on jo nyt osoittanut tuovansa lisäarvoa jäsenmaille.
EU:n ulkoinen terrorismin torjunta tapahtuu raportin mukaan pääosin neljässä eri muodossa: kansainvälisen diplomatian, kriisinhallinnan, ulkoisen avun ohjelmien sekä EU:n erillisvirastojen ulkoisen toiminnan kautta.
Jokaisella näistä on omat, toisistaan poikkeavat toimija-, päätöksenteko- ja toimeenpanorakenteensa. Se tekee ulkoisesta terrorismin torjunnasta monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. Kompleksisuutta lisäävät myös useat meneillään olevat institutionaaliset muutosprosessit.
Vaikka toiminnassa on omat haasteensa, EU raportin mukaan osoittanut merkittävää kykyä muokata toimintaansa uhkakuvien muuttuessa. Se on pystynyt tukemaan jäsenmaiden omia toimia erityisesti luomalla ja levittämällä yhteisiä käsitteitä ja käytäntöjä, pitämällä yllä laajaa kokonaiskuvaa sekä kehittämällä yhteistyötä erilaisten kumppanien kanssa.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että EU:n ulkoinen terrorismin torjunta on pitkälti riippuvainen jäsenmaiden kyvystä määritellä yhteiset poliittiset tavoitteet.