Tilastokeskuksen selvityksen mukaan Suomessa on enemmän avoimia työpaikkoja kuin vuosiin. Henkilöstövuokrausalalla on huomattu joillain aloilla jopa työvoimapulaa. Suomessa vallitsee silti yhä korkeiden työttömyyslukujen aika.
Erityisesti rakennusalalla työpaikkojen täyttäminen on ollut hankalaa. Silti rakennusalalla on tuhansia työttömiä. Kesäkuussa rakennusalalla oli 4 300 avointa työpaikkaa. Rakennusliiton jäsenistä oli heinäkuussa työttömänä 6 500 henkeä.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo Ilta-Sanomille, että pääsyy kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudelle on suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos. Uudet työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa iso osa työttömistä ei asu.
– Suomi on 15–20 vuotta jäljessä länsimaisesta kaupunkikehityksestä. Kehitystä on jarrutettu, mutta nyt, globalisaation ja taantuman kiihdyttämänä on käynnissä valtaisa muuttoaalto harvoihin kasvukeskuksiin, joissa uudet työpaikat pääosin syntyvät, Pipatti sanoo.
– Kaikki meidän asumiseen, sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan liittyvät järjestelmät on rakennettu siihen vanhaan maailmaan, joka häviää Suomesta kovaa vauhtia, hän lisää.
Pipatin mukaan vanhat järjestelmät pitävät ihmiset kotiseudullaan, vaikka työtä olisi tarjolla muualla. Hän sanoo, että suomalaisen yhteiskunnan kyvyttömyys rakenteiden uusimisessa näkyy erityisen hyvin asuntopolitiikassa ja asuntorakentamisessa.
– Vaikka saisikin töitä, niin sopuhintaisia vuokra-asuntoja ei näillä kasvualueilla ole juuri tarjolla. Kaupungit eivät ole tehneet niitä riittävästi. Onneksi nyt on asuntoministeri Kimmo Tiilikaisen nopeasti ajama 30 vuoden malli vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Se on pitkästä aikaa aito yritys siihen, että ongelmalle tehdään jotain, hän sanoo.
Kasvukeskusten asuntopula on Pipatin mukaan siis perusongelma, joka heijastuu suoraan rakennusalaan.
– 75 prosenttia rakentamisesta tapahtuu Helsingin seudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Suuri osa rakentajista asuu kuitenkin haja-asutusalueilla, joissa rakentaminen on vähäistä.
Hän ei halua lähteä syyllistämään työtöntä rakentajaa, joka haluaa jäädä kotisijoilleen.
– Se on erittäin looginen asia, mutta kansantalouden kannalta se vihoviimeinen vaihtoehto.
Heinäkuussa lähes 12 prosenttia Rakennusliiton jäsenistä oli työttömänä. Esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa luku lähenteli 20 prosenttia. Uudellamaalla työttömiä oli vain 7,3 prosenttia.