Talvi on ollut lauha ja tyhjillään seisovaa vihtiläistä omakotitaloa käydään lämmittämässä joka toinen päivä takalla. Siitä huolimatta 124 neliöisen talon sähkölasku on 250 euroa kuukaudessa. Yli puolet laskusta on siirtohintaa ja perusmaksua.
Talon omistava Aulikki Raita kertoo Ilta-Sanomille, että kipuraja sähkön siirtohinnalle on mennyt.
– Kun hinta on noussut tasaisesti, niin kaikista muista asioista on pitänyt tinkiä. Kaikki ylimääräiset, kuten lehtitilaukset, on karsittu pois sähkön takia.
Raidan mielestä sähkölasku on kasvanut, vaikka tyhjän ja asumattoman talon lämpötila on laskettu 17 asteeseen. Talo lämpiää sähkön lisäksi kahdella takalla, leivinuunilla ja ilmalämpöpumpulla.
Omistajaa harmittaa erityisesti siirtohintojen nousu, johon ei voi itse vaikutaa kilpailuttamalla. Siirtohinta ja perusmaksu maksetaan sille yhtiölle, joka omistaa alueen sähköverkon ja toimittaa sähkön.
Siirtohinnat ovat IS:n tutkimien tilastojen mukaan nousseet nopeammin kuin sähkön perusmaksu. Tämä johtuu monopoliasemassa olevien sähköverkkoyhtiöiden tekemistä satojen miljoonien eurojen investoinneista, jotka peritään asiakkailta.
Todellisten kustannusten lisäksi yhtiöt saavat periä investoinneista lakiin kirjattua niin sanottua kohtuullista tuottoa. Viime vuonna kohtuullinen tuotto oli 6,2 prosenttia.
– Tuottoprosentti on merkittävän korkea nykyisessä nollakorkomaailmassa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston professori Mikael Collan kertoo, että todellisuudessa käytettyihin investointeihin nähden tuottoprosentti on ollut viime vuosina lähempänä kymmentä. Tämä johtuu siitä, että kohtuullinen tuotto lasketaan Energiaviraston määrittelemistä hinnoista muun muassa kaapeleille ja muuntamoille. Pääsääntöisesti hinnat ovat olleet kalliimpia kuin investointeihin todellisuudessa käytetyt rahat.
Verkkoyhtiöt saavat myös päättää vapaasti investoinneistaan. Esimerkiksi Caruna pyrkii tekemään aina maakaapeloinnin, vaikka halvempiakin vaihtoehtoja olisi.
– Laki ei vaadi, että asiakkaalta kysytään yhtään mitään. Energiavirastolla taas ei ole suoraan mahdollisuuksia puuttua niihin päätöksiin. Se on aika hämmentävää, Collan sanoo IS:lle.