Suomen rokotestrategiassa on tarkoituksena hankkia useita erilaisia rokotteita eri ikä- ja riskiryhmille, joille eri rokotteiden arvioidaan tehoavan parhaiten, paljastaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee.
Suomi liittyi perjantaina EU:n yhteishankintamekanismiin. Näin Suomi saa EU:n kautta erittäin lupaavaksi kuvailtua Oxfordin-rokotetta, jos se todetaan turvalliseksi ja tehokkaaksi.
– Suomen rokotestrategiassa on tarkoitus hankkia kolmea eri teknologiaa edustavia rokotteita. Yksi niistä on adenovirusrokote, jota AstraZeneca (Oxfordin-rokote) edustaa, Sillanaukee sanoo Ilta-Sanomille.
– Yhden rokotteen teknologian osalta on ajatuksena, että mukana on adjuvantti eli niin sanottu tehosteaine. Näitä aineita on erilaisia, ja niiden avulla voidaan vahvistaa erityisesti ikäihmisten elimistön puolustuskykyä, joka kehittyy heikommin kuin esimerkiksi lapsilla.
Sillanaukee pitää todennäköisenä, että eri ikä- ja riskiryhmille tarvitaan eri rokotteet. Tämä huomioidaan, kun mietitään, missä järjestyksessä suomalaisia aletaan rokottaa.
– Se riippuu paljolti siitä, mitkä rokotteet ja missä järjestyksessä saavat myyntiluvat. Tällä hetkellä rokotetutkimuksia tehdään työikäisillä, joten lasten ja ikäihmisten osalta tarvitaan vielä lisätietoa ennen kuin voidaan päättää heidän rokottamisestaan.
– Pitää myös huomioida, että rokotteet tulevat erissä, koska maailman kaikilla mailla on yhtäaikainen tarve covid-19-taudin rokotteen saamiselle. Kenelle rokotetta ensin annetaan, vaikuttaa muun muassa se, mikä rokote on kyseessä – eli keihin juuri sillä saavutetaan paras vaste.
Sillanaukeen mukaan AstraZeneca-rokotteen viimeisimmän vaiheen tutkimustulokset saadaan aikaisintaan lokakuun puolessa välissä, jolloin sen tehokkuus vasta nähdään. Jos tulokset ovat hyvät, yhtiö voi hakea myyntilupaa
– Tällä hetkellä AstraZeneca-rokotteen tutkimuksia on tehty työikäisillä ihmisillä, eikä niinkään lapsilla tai ikäihmisillä. Vaikka lapsilla oireet näyttäisivät olevan lievempiä, he voivat olla mahdollisia taudin levittäjiä. Rokotteen osalta ei vielä tiedetä, antaako se suojan, joka estäisi tartuttamisen. Voi olla, että rokote antaa vain suojan siltä, ettei tule oireita, mutta henkilö voi olla silti tartuttaja.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tulee varmasti olemaan eturintamassa saamassa rokotetta, jotta voidaan taata, että Suomessa on turvallista olla hoidossa ja taata se, että meillä on riittävästi resursseja hoitaa ihmisiä.
Sillanaukeen mukaan terveet lapset eivät näyttäisi olevan riskiryhmää vakavien oireiden osalta. Siksi työikäiset ja vastustuskykynsä sekä muiden sairauksiensa puolesta riskissä olevat ovat heidän edellään rokottamisjärjestyksessä.
– Myös lapsilla on jo aloitettu turvallisuus- ja tehokkuustutkimuksia muutamien rokotteiden kohdalla, joten tulemme saamaan tietoa tuosta ikäryhmästäkin tarkemmin jo tämän syksyn ja ensi kevään aikana.