Ilta-Sanomat kertoo, että Tilastokeskuksen virallisesta tietokannasta on 1 725 erilaista peruskuolinsyytä, joihin suomalaisten kuolemat on jaoteltu. Osa tietokantaan päätyneistä kuolemansyistä, kuten esimerkiksi lepra tai rutto, ovat sellaisia, joita ei ole Suomessa vuosikymmeniin tavattu.
Vuosien 1999 ja 2018 välisenä aikana erittäin harvinaisiksi luonnehdittavia kuolemansyitä, joihin suomalaisia on kuollut vähintään yksi ja enintään kymmenen, on tilastoitu kaiken kaikkiaan 378 kappaletta.
Suomalaisia on näinä vuosina tilastoitu kuolleen muun muassa salamaniskuihin (10), ylirasitukseen (6), altistumiseen luonnon kuumuudelle (6) nielemisvaikeuksiin (4), sotatoimien aiheuttamiin vammoihin (3), törmäykseen toiseen henkilöön (3), synnynnäiseen kuppaan (2), hylkäämiseen ja heitteillejättöön (2) ruuan puutteeseen (1), hirmumyrskyyn (1) sekä skorpionin kosketukseen (1).
Lisäksi suomalaisia on vuosina 1999–2018 kuollut esimerkiksi hyvänlaatuisiin rasvakasvaimiin (8), ravitsemusperäiseen anemiaan (7), polven sisäisiin vikoihin (4), atooppiseen ihottumaan (4), pitkäaikaiseen nuhaan (3), selkäsärkyyn (2), hammaskariekseen (2), vatsa- ja lantiokipuun (2) sekä ihon känsiin ja kovettumiin (1).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkärin Ursula Valan mukaan vain harvoissa tapauksissa kuolemansyy on täysin yksiselitteinen, kuten silloin kun ihmisellä on todettavissa aortan repeämä.
– Monesti tiedetään vain, että ihminen on kuollut, ja että hänellä on joukko sairauksia ja/tai vammoja. Ruumiinavauksen yhteydessä arvioidaan, mikä näistä on vaikein ja olosuhteiden perusteella todennäköisimmin aiheuttanut hänen kuolemansa, hän kertoo lehdelle.