Suomen kuntia eri mittareilla vertailevassa tutkimuksessa selvisi, että maan onnellisin kunta löytyy Pirkanmaalta. Pirkkala yltää vertailussa ylitse muiden, kun tarkastellaan esimerkiksi työttömyysastetta, tulonjakoa, korkeakoulutettujen asukkaiden määrää sekä äänestysintoa, uutisoi Ilta-Sanomat.
Muita kärkipaikkaa pitäviä kuntia ovat muun muassa Mustasaari, Maalahti, Kauniainen sekä Lieto.
Aalto-yliopiston onnellisuuteen perehtynyt apulaisprofessori Frank Martela kuitenkin sanoo, että luotettavin tapa selvittää ihmisten kokemaa onnellisuutta olisi tätä kartoittava kyselytutkimus.
– Paras tapa tällaiseen mittaukseen olisi kuntalaisten hyvinvointia kartoittava kyselytutkimus. Väestöllisesti edustava 1000–2000 hengen joukko vastaisi kysymyksiin omasta hyvinvoinnistaan. Näin voitaisiin laskea jokaiselle kunnalle melko luotettava hyvinvoinnin arvo, samaan tapaan kuin puoluegallupit tehdään, asiantuntija sanoo.
Kuntatasolla tällaista tutkimusta ei kuitenkaan ole saatavilla, joten kuntien kokemasta onnellisuudesta voidaan tehdä päätelmiä muiden, onnellisuutta mittaavien muuttujien avulla.
Kuntien välisiä eroja selittävät esimerkiksi erilaiset väestö-, elinkeino- ja palvelurakenteet. Paljon työttömyyttä kokevissa kunnissa voidaan täten ennustaa olevan myös vähemmän onnellisia asukkaita. Myös maantieteellisiä eroja on havaittavissa, sillä Itä-Suomi perinteisesti häviää Länsi-Suomelle, samoin kuin pohjoinen etelälle.
– Toisaalta viime vuosikymmenten aikana etelässä Kymenlaakso on mennyt huonoon suuntaan ja Lappi taas parempaan, tutkija ja dosentti Sakari Kainulainen sanoo.
– Erityisesti niukkuudessa eläminen kasaa monenlaisia haasteita samoille ihmisille. Taloudellinen niukkuus heijastuu kaikkeen mahdolliseen aina liikkumisesta ihmissuhteisiin ja huoleen siitä, ettei pystytä tarjoamaan lapsille harrastuksia ja parempaa elämää, asiantuntija jatkaa.
Myös Frank Martelan taloudellinen tilanne vaikuttaa onnellisuuteen varsin paljon.
– Jos joutuu jatkuvasti miettimään, mistä saa leipää pöytään ja pystyykö maksamaan vuokransa, on sillä ihan selkeä negatiivinen vaikutus hyvinvointiin. Tavallaan niin kauan kuin ylimääräinen raha menee perustarpeiden tyydyttämiseen, lisäraha lisää hyvinvointia, Martela sanoo.
