Suomi allekirjoitti vuonna 2014 aiesopimuksen, joka olisi mahdollistanut liittymisen EU:n yhteisiin lääke- ja varustehankintoja koskevaan mekanismiin.
Ilta-Sanomien mukaan idean taustalla oli tuolloin sosiaali- ja terveysministerinä toiminut kokoomuksen Paula Risikko. Hän kertoo saaneensa ajatuksen sikainfluenssan aikana 2009–2010, jolloin lääketehtaat käyttivät kriisiä hyväkseen.
– Sanoin EU-pöydässä, että miksi EU ei tule auttamaan, kun jotkut maat jäävät mopen osalle ja toiset kiilaavat edelle. Lääketehtaat käyttivät tilannetta härskisti hyväksi, ne kilpailuttivat maita, Risikko sanoo.
Suomen pandemiasuunnitelma laadittiin vuonna 2012, jolloin vastuuministerinä oli SDP:n Maria Guzenina.
Asian eteneminen torpattiin sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Meillä STM:n virkamiehet katsoivat sopimusta ja olivat sitä mieltä, että tämä on liian monimutkainen. En muista, mitkä olivat ne kriteerit. Virkamiehet päätyivät siihen, että tämä on liian monimutkainen ja olemme ketterämpiä itse niitä hankkimaan, Paula Risikko toteaa.
Suomi sai jäsenyyden ohjausryhmässä, joten sopimukseen olisi voitu liittyä milloin vain. Risikon mukaan EU kehitti yhteishankintasopimusta vuosien varrella parempaan suuntaan.
Sopimus allekirjoitettiin viimein tämän vuoden maaliskuun lopulla. Suomi jäi ainoana EU-maana ulos neljästä suuresta suojavarusteiden hankintakierroksesta.