Ilta-Sanomat kertoo Itä-Suomen hovioikeuden päätöksestä. Kyse oli uhrinsa hengenvaaralliseen tilaan saattaneesta raiskaajasta. Hän osoitti hovioikeuden mukaan ”tehokasta katumista”, sillä hän soitti uhrille apua.
Hovioikeus lievensi ”tehokkaan katumisen” vuoksi rikosnimikettä tapon yrityksestä törkeään pahoinpitelyn, koska ”vastaaja on näin vapaaehtoisesti estänyt asianomistajan kuoleman”.
Molemmissa oikeusasteissa katsottiin lahtelaisen Konsta Petteri Niemen, 23, syyllistyneen törkeään raiskaukseen, mutta hovioikeus lievensi siis toista rikosnimikettä. Niemi sai kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen. Syyttäjä oli vaatinut 13 vuotta.
Käräjäoikeus piti tekoja poikkeuksellisen moitittavina, vahingollisina ja vaarallisina. Niemi yllättäen ja täysin ennalta arvaamatta löi uhria kasvoihin nyrkeillä, kuristi tätä noin viiden minuutin ajan ja raiskasi uhrin.
Uhrille aiheutui pysyvä laaja-alainen molemminpuolinen erittäin vaikea aivovamma. Hän on koko elämänsä pysyvästi toisen ihmisen avun varassa.
Hovioikeuden mukaan mies antoi hätäkeskukseen oikeat ja riittävät tiedot avun lähettämiseksi uhrin pelastamiseksi.
Voiko törkeämpää olla?
Oikeustieteen professori Matti Tolvanen arvostelee IS:ssa voimakkaasti hovioikeuden päätöstä. Hän kysyy ”voiko enää törkeämpää raiskausta ja törkeämpää pahoinpitelyä olla”.
– Maksimirangaistus olisi ollut perusteltua. Rangaistuksen mittaamisessa olisi pitänyt ottaa huomioon, että kuristaminen kesti noin kauan ja oli täysin sattumanvaraista kuoleeko uhri vai ei. Uhri olisi voinut kuolla jo paljon lyhyemmän aikaa kestäneeseen kuristamiseen.
Tolvasen mukaan lainsäätäjä on tarkoittanut, että myös rangaistusasteikon yläpäätä käytetään, jos tapaus on tarpeeksi paha. Hänen mukaansa tehokkaan katumisen pykälä johtaa omituisiin lopputuloksiin.
– Itsestäni tuntuu, ettei tämän pahempaa voi olla, sillä sittenhän se muuttuisi jo henkirikokseksi, professori Tolvanen sanoo.