Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek vastasi verkkoseminaarissa kysymykseen siitä, mitä Suomi tekee, jos koronarokoteannoksia saadaan liian vähän koko väestön rokottamiseen, kertoo Ilta-Sanomat.
Pandemiasuunnitelman mukaan rokotteita annettaisiin tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskenteleville ja niille, joilla on suurin riski saada vakava tauti. Toinen mahdollisuus on niin sanottu rengasrokottaminen, joka keskittyy altistuneisiin.
– Otan esimerkiksi ebolarokotteen, jota on annettu rengasrokottamisen periaatteella. Kun on ebolatapaus, sen tapauksen ympärillä olevat ihmiset – terveydenhuollon ammattilaiset ja läheiset kontaktit – rokotetaan, Nohynek sanoi THL:n ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean webinaarissa.
Eri maissa kehitetään parhaillaan koronaviruksen vastaista rokotetta. Nohynekin mukaan kehityshankkeita on yhteensä noin 120, ja rokoteaihioista kahdeksan on jo edennyt kliinisiin tutkimuksiin.
Euroopassa kliinisiä tutkimuksia tehdään Oxfordin yliopiston rokoteaihiolla Britanniassa sekä Pfizerin ja BioNTech-yhtiön yhteishankkeessa Saksassa. Myös Yhdysvalloissa ollaan pitkällä kokeissa Moderna-yhtiön ja kansallisen allergia- ja tartuntatautiviraston NIAID:n hankkeessa.
– Jos nyt kaikki sitten menee hyvin, voitaisiin ajatella, että ensimmäisten rokoteaihioiden annoksia saadaan tuotettua Euroopassa ja Yhdysvalloissa poikkeusluvan avulla laajempaan käyttöön jo syksyllä. Mutta ei ole vielä mitenkään selvää, keille näitä annoksia riittää, Nohynek sanoi.
– Todennäköisempää on, että eri rokoteaihioista saadaan käyntiin massatuotantoa ja annoksia vasta ensi vuoden puolella.
Suomessa koronavirusrokotetta kehitetään ainakin kahdessa akateemisessa hankkeessa. Tampereen yliopisto ja yliopiston rokotetutkimuskeskus kehittävät niin sanottua VLP-rokotetta. Helsingin yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on meneillään virusvektorirokotteen kehitystyö.